Tikkuri (kauppakeskus)

Nykymaailmassa Tikkuri (kauppakeskus) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä tänään tai sen yhteydestä historiallisiin tapahtumiin, Tikkuri (kauppakeskus) on jotain, jota emme voi sivuuttaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tikkuri (kauppakeskus):n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin eri elämänalueilla. Tarkastellaan myös Tikkuri (kauppakeskus):n muuttuvia näkökulmia ajan mittaan ja sen vaikutuksia tänään. Tämän analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan kuvan Tikkuri (kauppakeskus):stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Tikkuri
Pääsisäänkäynti Asematiellä
Pääsisäänkäynti Asematiellä
Sijainti Asematie 4–10, Tikkurila, Vantaa (pysäköintihalli Unikkotiellä)
Avattu 1984
Omistaja Alma Property Partners[1]
Liikkeiden määrä 34
Päävuokralaisia K-Market, Saiturinpörssi, Apteekki, VPD Pelikauppa[2]
Kerrospinta-ala 8 749 [2] m²
Kävijämäärä 1,9 milj. (2020)[3]
Vuosimyynti 18,2 milj. euroa (2020)[3]
Pysäköintipaikkoja 300 (joista katettuja 260)[2]
Kotisivu

Tikkuri on kauppakeskus Vantaan Tikkurilassa. Rautatieaseman vieressä sijaitsevassa kauppakeskuksessa on kaksi kerrosta ja yli kolmekymmentä liikettä, muun muassa muutama ruokakauppa, apteekki, ravintoloita ja Veikkauksen Pelaamo.[4] Vuodesta 2019 alkaen kauppakeskuksen tiloissa on toiminut myös Posti.[5] Vuokrattavaa liiketilojen pinta-alaa on 8 100 neliömetriä.[6]Autopaikkoja on 300, joista 260 katetuissa tiloissa. Tikkurin omistaa Alma Property Partners.

Kauppakeskus sijaitsee Tikkurilan Asematiellä, samalla paikalla, jossa vuosina 1927–1982 sijaitsi Helsingin Kruununhaasta Tikkurilaan siirretty Miljoonatalo.[7][8] Uusi punatiilinen kauppakeskus rakennettiin kahdessa osassa: ensimmäinen 6 000-neliöinen osa valmistui vuonna 1984, ja ”galleriakäytäväksi” kutsuttu toinen osa avattiin vuonna 1991.[6] Ensimmäiseen osaan kuuluu myös toimistotiloja. Ensimmäisen osan suunnittelivat Marjukka ja Hirvo Tyynilä[9] sekä uudemman osan Juhani Katainen[10]. Vantaan kaupunginmuseo on todennut Tikkurin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, joka edustaa laadukasta postmodernia arkkitehtuuria ja jolla on myös kaupunkikuvallista arvoa erityisesti Asematien puolella.[9][10]

Citycon osti Tikkurin vuonna 1999.[11] Elokuussa 2017 Citycon myi Tikkurin yhdysvaltalaiselle sijoitusyhtiö Cerberus Capital Managementille[12] ja Tikkuri siirtyi Cerberukselle marraskuussa 2017.[13]

Tulevaisuus

Tikkurin omistaja on hakenut asemakaavamuutosta, jossa kauppakeskus purettaisiin ja tilalle nousisi uusi 600 asunnon keskustakortteli.[14][15] Suunnitelmaan kuuluvat neljä uudisrakennusta, joista korkeimmassa olisi 22 kerrosta.[15] Asuntojen lisäksi kortteliin tulisi liike- ja kulttuuritiloja, yritysten toimitiloja ja kauppahalli.[9][16]

Kuvia

  • Tikkuri ja Asematie ilmakuvassa vuonna 1995.
    Tikkuri ja Asematie ilmakuvassa vuonna 1995.
  • Ilmakuva idän suunnasta (1995). Etualalla näkyy samaan kortteliin kuuluva Asematie 2, joka tunnetaan myös Raha-asemana.
    Ilmakuva idän suunnasta (1995). Etualalla näkyy samaan kortteliin kuuluva Asematie 2, joka tunnetaan myös Raha-asemana.
  • Galleria- eli kauppakäytävässä on poikkileikkaukseltaan puoliympyrän muotoinen eli tynnyriholvin mallinen lasikatto.
    Galleria- eli kauppakäytävässä on poikkileikkaukseltaan puoliympyrän muotoinen eli tynnyriholvin mallinen lasikatto.

Lähteet

  1. ↑ Alma Property Partners ostaa liikekeskuksen Tikkurilasta Rakennuslehti. 14.1.2020. Viitattu 15.2.2020.
  2. ↑ a b c Finnish Shopping Centers 2016 Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 2.8.2017.
  3. ↑ a b Kauppakeskukset (pdf) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. 2021. Viitattu 22.7.2021.
  4. ↑ Liikkeet ja palvelut - Tikkuri www.tikkuri.fi. Arkistoitu 14.8.2017. Viitattu 24.7.2017.
  5. ↑ Suojanen, Armi: Vantaan viimeinen Posti suljetaan – Palvelut siirtyvät K-Marketiin Vantaan Sanomat. 16.10.2019. Viitattu 20.1.2021.
  6. ↑ a b Kauppakeskus Tikkuri avattiin uudelleen Rakennuslehti. 5.3.2010. Viitattu 20.1.2021.
  7. ↑ Hovi-Horkan, Jonna: Näin rahanhimo tuhosi historiallisen Tikkurilan – 1980-luvulla pantiin matalaksi aarteita, joiden jyrääminen tuntuu nykypäivänä käsittämättömältä Helsingin Sanomat. 21.12.2020. Viitattu 20.1.2021.
  8. ↑ Miljoonatalo on Tikkurilan kadonnut maamerkki Vantaan Sanomat. 7.10.2018. Viitattu 20.1.2021.
  9. ↑ a b c 002488 Tikkuri (PDF) 10.5.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 8.1.2023.
  10. ↑ a b Vihervirta, Johannes: Vantaa ennen ja nyt | Tiesitkö tämän? Kauppakeskus Tikkuri rakennettiin 1990-luvulla ja sen arkkitehtuurista löytyy piirteitä eurooppalaisista kauppakujista ja firenzeläisestä renessanssista Vantaan Sanomat. 13.3.2022. Viitattu 28.9.2022.
  11. ↑ Citycon ostaa kauppakeskuksia Yle Uutiset. 11.6.1999. Viitattu 10.7.2020.
  12. ↑ Heima, Timo-Pekka: Citycon myi viisi kauppakeskusta – sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Jyväskylässä Yle Uutiset. 24.8.2017. Viitattu 9.10.2022.
  13. ↑ Citycon on onnistuneesti saattanut päätökseen kiinteistöportfolion myynnin Cerberus Capital Managementille 15.11.2017. Citycon. Viitattu 9.10.2022.
  14. ↑ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma vantaa.fi. 17.5.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 2.6.2021. Viitattu 31.5.2021.
  15. ↑ a b Suojanen, Armi: Tikkurin alueelle Dixin viereen kaavaillaan lähes 600 asuntoa – korkeimpaan taloon 22 kerrosta Vantaan Sanomat. 7.5.2022. Viitattu 14.5.2022.
  16. ↑ Uusi Tikkuri – liiketiloja, asuntoja, kulttuuri- ja toimitiloja Vantaan kaupunki. Viitattu 28.9.2022.

Aiheesta muualla