Tilmann Riemenschneider

Nykymaailmassa Tilmann Riemenschneider on aihe, josta on tullut tärkeä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Tilmann Riemenschneider on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja suuren väestön keskuudessa. Teknologian ja globalisaation myötä Tilmann Riemenschneider on noussut jatkuvan keskustelun aiheeksi, sillä sen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Tilmann Riemenschneider:n roolia nykyään ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Pyhä Babara

Tilmann t. Dill Riemenschneider. (noin 1460–1531) oli saksalainen kuvanveistäjä. Hän työskenteli ensisijaisesti Würzburgissa, jossa hän toimi pormestarina. Riemenschneider on alafrankkilaisen kuvanveistäjäkoulukunnan tärkein mestari. Hänen myöhäisgoottilaiset, teknisesti taitavat teoksensa ilmentävät naiivin suorasukaista, usein äärimmäisen tarkkaa realismia, toisinaan taas naiskuvissa on haaveellisen harras tunnelma, jollaisessa hän on omimmillaan, kuten yleensäkin yksittäisten henkilön kuvaamisessa. Riemenschneider teki sekä kivi- että puuveistoksia. Hän teki hautamuistomerkkejä, joista pääteos on keisari Henrik II:n ja tämän puolison Kunigunden muistomerkki Bambergin tuomiokirkossa (1513). Hänen merkittäviä puuveistoksiaan ovat Creglingenin, Rothenburgin ja Detwangin kirkkojen alttarit. Hänen madonna- ja pyhimyskuviaan on useissa museoissa.[1]

Riemenschneiderin veistämä Pyhää ehtoollista esittävä kuva Rothenburgin Pyhän Jaakobin kaupunginkirkossa.

Lähteet

  1. ↑ Riemenschneider, Tilmann Tietosanakirja. Osa 8, palsta 13. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916

Aiheesta muualla