Nykymaailmassa Timo Honkela:stä on tullut yhä tärkeämpi. Timo Honkela on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, ammattimaisen vaikutuksensa tai arkielämän merkityksen vuoksi. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Timo Honkela on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmaan ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, pohdintoja ja tutkimuksia, jotka yrittävät ymmärtää sen todellista merkitystä. Tässä artikkelissa tutkimme Timo Honkela:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa valottaaksemme tätä olennaista ja kiehtovaa aihetta.
Timo Untamo Honkela (4. elokuuta 1962 Kalajoki – 9. toukokuuta 2020 Helsinki)[1] oli suomalainen tekoälytutkija.[2]
Honkela toimi vuosina 2014–2018 digitaalisten aineistojen tutkimuksen määräaikaisena professorina Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjaston Digitointikeskuksessa Mikkelissä.[3] Aiemmin hän toimi tutkijana Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella, jossa hän johti laskennallisten kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmää.[4] Hän oli kieliteknologian dosentti Helsingin yliopistossa ja tietämystekniikan (erityisesti tietoteoreettista, kognitiivista ja sosiaalista mallinnusta koskevassa vuorovaikutussuunnittelussa) dosentti Taideteollisen korkeakoulun medialaboratoriossa, jossa Honkela toimi virkaatekevänä professorina vuosina 1998–2000.[5] Hän on kertonut omista opinto- ja työelämän kokemuksistaan yhteisblogissa 375 humanistia.[6]
Honkelan 2017 ilmestyneen kirjan Rauhankone tekemisen ja julkaisemisen avuksi syntyi aikaisemmin samana vuonna kansanliike. Kirja sisältää Honkelan ajatuksia tekoälyn ja koneoppimisen valjastamisesta tuottamaan ihmisille hyvää.[7][8]
Honkelalla diagnosoitiin 2014 parantumaton aivosyöpä.[9]
Honkelalle myönnettiin 2018 Mensa-palkinto.[10]