Timo Järvilehto

Nykymaailmassa Timo Järvilehto on aihe, josta on tullut ajankohtainen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan Timo Järvilehto:stä on tullut olennainen tekijä, joka on otettava huomioon nykyään. Vuosien varrella Timo Järvilehto on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja erilaisia ​​näkemyksiä, jotka ovat leimanneet tapaa, jolla koemme sen ja suhtaudumme siihen. Tässä artikkelissa tutkimme Timo Järvilehto:n eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan sekä analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.

Timo Järvilehto (s. 1946 Vaasa) on suomalainen psykologi ja emeritusprofessori. Järvilehto oli psykologian professorina Oulun yliopistossa vuodesta 1998 (apulaisprofessori vuodesta 1986).lähde?

Järvilehto opiskeli psykologiaa, fysiologiaa, filosofiaa, sosiologiaa ja musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1969 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1973 Helsingin yliopistossa. Järvilehto on työskennellyt Saksassa Marburgin (fysiologian assistentti) ja Leipzigin yliopistoissa (Wilhelm Wundt -professori), Moskovassa (Venäjän Tiedeakatemia) sekä Helsingin, Joensuun ja Oulun yliopistoissa. Hän toimi Suomen psykologisen seuran puheenjohtajana vuosina 1975–1982.lähde?

Järvilehdon pääasialliset tutkimusalueet ovat aivotutkimus ja psykofysiologia, EEG-ongelmat (CNV, herätepotentiaalit), aistinfysiologia ja psykofysiikka, käyttäytymisen ja yksittäisten hermosolujen toiminnan rekisteröinti erityisesti ihmisen ääreishermostosta (mikroneurografia). Järvilehto on julkaissut useita aivotoiminnan periaatteita, oppimista ja koulutusta käsitteleviä teoksia.lähde?

Vuodesta 1990 lähtien Järvilehto on kehittänyt uudenlaista lähestymistapaa psykologisten ongelmien tarkasteluun nimikkeellä ”systeeminen psykologia”, joka perustuu eliö-ympäristö -järjestelmän teoriaan ja jossa pyritään yhdistämään 1900-luvun aikana kehittyneet keskeiset psykologiset suuntaukset (funktionalismi, behaviorismi, psykoanalyysi, kognitiotiede) yhtenäiseksi ja johdonmukaiseksi psykologiseksi teoriaksi.lähde?

Vuonna 1995 Järvilehto kirjoitti näkemyksensä koulusta seuraavasti: ”Koulusta on poistettava kiinteät työajat, ikävuosiluokat, numeroarvostelu, ylioppilaskirjoitukset, koulukokeet nykyisessä muodossa sekä koulun ikäsidonnaisuus ylipäänsä.”[1]

Teoksia

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Timo Järvilehto: Mitä koululle on tehtävä? web.archive.org. 16.8.1995. Arkistoitu 24.10.1997. Viitattu 9.6.2023.