Timo Töyrylä

Nykymaailmassa Timo Töyrylä:stä on tullut kiinnostava ja tärkeä aihe useilla alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta, tieteellisestä tai kulttuurisesta tasolla, Timo Töyrylä on kiinnittänyt niiden huomion, jotka haluavat ymmärtää paremmin tätä ilmiötä tai löytää tapoja hyödyntää sitä tehokkaasti. Tässä artikkelissa tutkimme Timo Töyrylä:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin. Analysoimme, kuinka Timo Töyrylä on muuttanut tapaamme suhtautua ympäröivään maailmaan ja miten se on vaikuttanut yksilöiden ja organisaatioiden päätöksentekoon. Lisäksi tarkastelemme Timo Töyrylä:een liittyviä nykyisiä ja tulevia trendejä tavoitteenamme tarjota laaja ja täydellinen yleiskatsaus tähän tällä hetkellä tärkeästä aiheesta.

Timo Sakari Töyrylä (11. elokuuta 1921 Asikkala – 1. tammikuuta 1987) oli suomalainen opettaja, toimittaja ja runoilija.

Henkilöhistoria

Töyrylän vanhemmat olivat opettaja Eemeli Töyrylä ja Vaava Rebekka Vesanen ja puoliso vuodesta 1945 Sirkka-Liisa Vuorinen. Hän kävi seitsemän luokkaa oppikoulua.[1] Töyrylä toimi kansakoulunopettajana Kemijärvellä, Lohtajalla, Lestijärvellä ja Viitasaarella 1948−1958 sekä Päijät-Häme-lehden päätoimittajana 1960−1975 ja lehden erikoistoimittajana vuodesta 1975. Hän sai valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen toukokuusta 1987 alkaen[2].

Kirjallinen tuotanto

Töyrylä julkaisi ensimmäiset sodasta aiheensa saaneet runokokoelmansa jo 1940-luvulla.

Teokset

  • Kenttäharmaa nuoruus, runoja. WSOY 1943
  • Nyt olen luonasi, runoja. WSOY 1945
  • Laula, mustalaispoika, runoja. WSOY 1947
  • Kahlaajalinnut, runoja. WSOY 1958
  • Kun on kuin on, runoja. Petrarca 1969
  • Parasta mitä nyt tiedän, runoja. Petrarca 1970
  • Vuorten vanhuksen veisuja, runoja. 1971
  • Valitut runot 1940-luvulta. 1971
  • Alakulosta latvapaloon, runoja. Tekijä 1972
  • Vaikka taivaan rantaan, runoja. 1983
  • Hymyilet viistoon, runoja. 1984
  • Elämäkertaa. 1985
  • Pulpahdan sinua kohti / Timo Töyrylä, Keskitalven valoa / Annikka Järvinen. 1986

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Timo Töyrylä, s. 593-598. Porvoo: WSOY, 1947.
  2. ↑ Ylimääräiset eläkkeet 88 taiteilijalle. Helsingin Sanomat, 4.11.1986, s. 20. Näköislehti (maksullinen).

Kirjallisuutta

  • Ruohonen, Pentti: Vuorten vanhus (Timo Töyrylän elämäkerta), Lehtisepät 1985.