Toimintaterapeutti
Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme perusteellisesti Toimintaterapeutti:tä, hahmoa/aihetta/tuntetta/teemaa, joka on herättänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja uteliaisuuden. Toimintaterapeutti on ilmiö/trendi/aspekti, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, ja on tärkeää ymmärtää sen vaikutus ja merkitys nykymaailmassa. Näillä sivuilla tarkastelemme Toimintaterapeutti:n eri puolia ja näkökulmia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin arkielämän eri osa-alueilla. Asiantuntijoiden ja todistusten avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa/kiehtovaa/kiistanalaista aihetta tavoitteenaan tarjota täydellisempi ja rikastuttavampi näkemys Toimintaterapeutti:stä.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lähteet puuttuvat |
| Toimintaterapeutti (AMK) | |
|---|---|
.jpg) Toimintaterapeutti työskentelee yhdessä alan opiskelijan kanssa |
|
| Tyyppi | Ammatti |
| Toimiala | Terveydenhuolto |
| Koulutus | Ammattikorkeakoulu |
| Työpaikka | Erityiskoulu, Järjestöt, Päiväkoti, Sairaala, Terveyskeskus, Vanhainkoti, Yksityinen terveydenhoito |
| Lähinimikkeitä | Apulaisosastonhoitaja, Fysioterapeutti, Lääkäri, Osastonhoitaja, Psykologi, Puheterapeutti, Ravitsemusterapeutti, Sairaanhoitaja |
Toimintaterapeutti (AMK) toteuttaa kuntoutusta, joka tunnetaan nimellä toimintaterapia.[1]
Toimintaterapeutiksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa.[1] Tutkinnon suorittaminen kestää noin 3,5 vuotta ja tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä.[2] Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira laillistaa opiskelijan suorittaman tutkinnon ja antaa hakemuksesta oikeuden käyttää toimintaterapeutin tutkintonimikettä.[3][4]
Toimintaterapian avulla yksilöä tuetaan ylläpitämään ja parantamaan toimintakykyään. Toimintaterapeutti näkee ihmisen kokonaisuutena, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen puoli. Ihmisen toimintakyky koostuu näistä osa-alueista, ja kuntoutuksessa otetaan kaikki huomioon asiakkaan tarpeiden mukaan (eli miksi on tullut toimintaterapiaan). Toimintaterapeutti käyttää työvälineenä nimensä mukaisesti toimintaa. Tämä voi olla lähes mitä tahansa, kunhan se auttaa kohti yhdessä asiakkaan kanssa laadittua tavoitetta. Terapeuttinen toiminta on aina tavoitteellista. Tavoite määräytyy asiakkaan tarpeiden ja kiinnostusten mukaan. Yleisesti käytettyjä toimintoja ovat leikki, erilaiset luovat toiminnot, keittiötoiminnot, erilaiset työtoiminnot, jokapäiväisten taitojen harjoittelu (ADL-toiminnot), puutyöt yms.
Asiakaskunta voi olla minkä ikäistä tahansa, lapsia, nuoria, työikäisiä ja vanhuksia. Työnkuva vaihtelee paljon työpaikan mukaan. Toimintaterapeutin asiakkaina voivat olla esimerkiksi vammautuneet, kehitysvammaiset, neurologia, mielenterveysongelmaiset, oppimisvaikeuksista kärsivät, liikuntaelinsairauksista kärsivät henkilöt jne. Toimintaterapeutti on myös apuvälineasiantuntija; valmistaa henkilökohtaisia ortooseja, tekee kodinmuutostyötarpeen arviointeja, ohjaa apuvälineiden käyttöä ja valitsee niitä asiakkaalle (etenkin pienapuvälineet).
Toimintaterapeutti voi työskennellä esimerkiksi :
- sairaalassa
- vanhainkodissa
- kuntoutuslaitoksessa
- mielenterveyslaitoksessa
- koulussa
- päiväkodissa
- lastensuojelulaitoksessa
Monesti toimintaterapeutti on osa moniammatillista työryhmää, johon voi kuulua esimerkiksi fysio- ja puheterapeutti, lääkäri, psykologi. Toimintaterapeutti voi myös työskennellä itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Lähteet
- ↑ a b Toimintaterapeutti Työmarkkinatori. Viitattu 31.3.2023.
- ↑ Opintopolku opintopolku.fi. Viitattu 31.3.2023.
- ↑ Laillistettavat Laillistettavat. Arkistoitu 31.3.2023. Viitattu 31.3.2023.
- ↑ Laillistamiseen ja nimikesuojaukseen johtava koulutus Suomessa Laillistamiseen ja nimikesuojaukseen johtava koulutus Suomessa. Arkistoitu 30.3.2023. Viitattu 31.3.2023.