Toini Jännes

Nykymaailmassa Toini Jännes:stä on tullut perusaihe, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​globaaliin talouteen Toini Jännes on ottanut hallitsevan paikan jokapäiväisissä keskusteluissa. Kun sukeltamme tähän kiehtovaan maailmaan, on tärkeää ymmärtää Toini Jännes:n merkitys ja kuinka se vaikuttaa elämämme kaikkiin osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Toini Jännes:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Se tarjoaa kattavan yleiskatsauksen, jonka avulla lukijamme ymmärtävät paremmin tätä jännittävää aihetta.

Toini Jännes keväällä 1937.

Toini Maria Jännes (o.s. Liljeström; 19. lokakuuta 1884 Helsinki – 5. heinäkuuta 1942 Kuusamo[1]) oli Suomen sotilaskotiliiton puheenjohtaja vuosina 1937–1942.[2] Hän ja kaksi muuta sotilaskotisisarta saivat surmansa neuvostoliittolaisten partisaanien väijytyksessä Kuusamossa kesällä 1942.[3]

Toini Jännes valmistui ylioppilaaksi 1902, filosofian kandidaatiksi 1910 ja maisteriksi 1918. Töölön yhteiskoulun kielten opettajana hän toimi 1911–1917. Hän suomensi teoksia hollannista, saksasta ja norjasta. Jänneksen puoliso oli Maataloustuottajain Keskusliiton (MTK) pitkäaikainen puheenjohtaja Juho Jännes (1880–1964).[2] Heillä oli neljä lasta, joista Lea Ignatius oli taidegraafikko, Lauri Jännes professori ja Jussi Jännes maisema-arkkitehti.[4]

Lähteet

  1. ↑ Hannula, Mandi & Wiherheimo, Alli (toim.): Emännän tietokirja I, uudistettu laitos, Aaltopahvi–Kattila, s. 412. WSOY, 1953.
  2. ↑ a b Kuka kukin oli. Wikiaineisto.
  3. ↑ Rinkinen, Vesa: Murtovaaran isku. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Sulamaa, Kaarle: ”Jännes, Toini (1884–1942)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 576–577. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla