Toivo Rännäli

Nykymaailmassa Toivo Rännäli:stä on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Toivo Rännäli:stä on tullut nykyään laajan kiinnostuksen ja keskustelun aihe kulttuuriin, teknologiseen kehitykseen, politiikkaan tai mihin tahansa muuhun alaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään sen vaikutukseen ihmisten jokapäiväiseen elämään Toivo Rännäli on ollut akateemisten tutkimusten, kriittisten analyysien ja jopa kiistelyjen kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Toivo Rännäli:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja laajuutta eri yhteyksissä.

Toivo Rännäli vuonna 1960.

Toivo Rännäli (25.[1] t. 26. lokakuuta[2] 1921 Toserova[1], Inkerinmaa – 15. maaliskuuta 2012 Vantaa) oli inkeriläissyntyinen Suomessa vuodesta 1993 asunut taiteilija ja kirjailija.[2]

Rännälin perhe karkotettiin 1931 Siperiaan vailla paluuoikeutta. Hän oli Venäjän kuvataideliiton jäsen vuodesta 1948. Hänen maalauksiaan on Venäjällä 38 taidemuseossa ja myös muissa maissa, ja teoksia on ollut esillä näyttelyissä eri puolilla maailmaa. Suomessa asuessaan hän haki taiteilijaliiton jäseneksi, mutta häntä ei hyväksytty eikä hän saanut maalauksiaan näyttelyihin. Hänelle on myönnetty Venäjän kansantaiteilijan arvonimi 1974[1], ja hän on Venäjän taideakatemian kunniajäsen ja Pietarin tiede- ja taideakatemian jäsen.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Inkerin kulttuuriseura ry, viitattu 25.4.2012
  2. ↑ a b c Toivo Flink, Inkerin suuri taiteilija, Kuolleet, Helsingin Sanomat 23.4.2012 sivu C 6 Artikkelin verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)