Totila

Nykymaailmassa Totila:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai sen merkitykseen akateemisessa maailmassa, Totila on aihe, joka kiinnittää monenlaisen yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Totila:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä, historiaa ja merkitystä nykymaailmassa. Totila on jättänyt lähtemättömän jäljen elämäämme sen alkuperästä nykyajan kehitykseen, ja se ansaitsee tutkimisen ja ymmärtämisen kaikessa monimutkaisuudessaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme saavamme valoa tähän aiheeseen ja antaa lukijoillemme laajemman ja syvemmän käsityksen Totila:stä.

Totila. Keskiaikaisen Nuova Cronica -käsikirjoituksen kuvitusta.

Totila (k. 552) oli ostrogoottien kuningas vuosina 541–552. Hänen alkuperäinen nimensä oli Baduila, ja tätä nimeä hän käytti lyöttämissään kolikoissa. Jälkimaailma tuntee hänet kuitenkin Totilana, sillä bysanttilainen historioitsija Prokopios kutsui häntä tällä nimellä.

Totila valtasi vuosina 542–550 Bysantilta Rooman ja melkein koko Apenniinien niemimaan Ravennaa lukuun ottamatta. Hän valloitti myös Sisilian, Sardinian ja Korsikan. Vuonna 544 keisari Justinianus lähetti kenraalinsa Belisariuksen Italiaan tekemään lopun goottien valloituksista. Totila pystyi silti valloittamaan Rooman vielä kahdesti, vuosina 546 ja 550. Belisarius valloitti välissä Rooman takaisin Bysantille, mutta vuonna 549 hänet kutsuttiin takaisin Konstantinopoliin. Totila jatkoi Bysantin uhmaamista, ja lopulta Justinianuksen oli vuonna 551 lähetettävä iäkkään Narseksen johtama armeija gootteja vastaan. Totila menetti laivastonsa Sena Gallician luona ja kaatui Taginaen taistelussa Narseksen johtamia bysanttilaisia vastaan. Totilan kuoltua hänen seuraajakseen valittiin Teja.[1][2]

Lähteet

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  • Risto Kari: Historian ABC - Kaikkien aikojen valtiot. Osa 4. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2001. ISBN 951-31-1096-6.

Viitteet

  1. ↑ Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 591
  2. ↑ Kari 2001, s. 123-124
  Edeltäjä:
Eraric 		Ostrogoottien kuningas
  		Seuraaja:
Teja