Nykymaailmassa Touko Voutilainen on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai vaikutuksestaan historiaan, Touko Voutilainen:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe. Vuosien varrella siitä on keskusteltu, analysoitu ja keskusteltu kaikilla aloilla politiikasta tieteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme Touko Voutilainen:n eri puolia ja sen roolia nykymaailmassa ja tarjoamme kattavan kuvan sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Touko Voutilainen (1. toukokuuta 1918 Tohmajärvi – 5. maaliskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen filosofian lisensiaatti ja rehtori. Hän oli kurssimuotoisuuden ja luokattoman lukion keksijä ja kehittäjä Suomessa.
Touko Voutilaisen vanhemmat olivat levikkipäällikkö Lauri Voutilainen ja Lyyli Maria Nöjd. Hän pääsi ylioppilaaksi 1938 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1947 ja lisensiaatiksi 1959.
Voutilanen toimi Sysmän yhteiskoulun rehtorina ja historian opettajana 1949–1952 sekä Uuden Suomen kulttuuritoimittajana 1954–1956
Voutilainen perusti 1956 Helsingin yhtenäiskoulun. Yhtenäiskoulun perustaminen sai 1950-luvulla alkunsa epävirallisen yhdistyksen Urania-piirin puitteissa, kun seuran jäsenten lapset alkoivat tulla kouluikään ja silloiset koulut eivät olleet jäsenten mielestä sellaisia, joihin he lapsensa haluaisivat opintielle laittaa. Koulun perustajat, rehtori Touko Voutilainen ja muut Urania-piiriläiset, eivät hyväksyneet silloista rinnakkaiskoulujärjestelmää, jossa oppilaat neljän vuoden kansakoulun jälkeen erotettiin varallisuuden ja pääsykokeissa pärjäämisen perusteella niihin, jotka pääsivät yliopistoon johtavaan maksulliseen oppikouluun ja niihin, jotka jatkoivat maksuttomassa kansakoulussa ja jatkoivat mahdollisesti ammatillisessa koulutuksessa. He halusivat kehittää suomalaista koulujärjestelmää myöhemmin Britanniassa yleistyneen comprehensive schoolin eli kaikille oppilaille yhteisen, yleissivistävän yhtenäiskoulun suuntaan. Helsingin yhtenäiskoulua ylläpitämään perustettiin Yhtenäiskouluyhdistys ry ja koulu alkoi toimia syksyllä 1956, jolloin koulun aloitti 51 oppilasta, ensimmäinen ja toinen luokka. Voutilainen toimi yhtenäiskoulun rehtorina 1956–1971.
Vuonna 1962 Voutilainen perusti Käpylän iltaoppikoulun, jossa noudatettiin alusta lähtien jakso-opiskelua. Koulu siirtyi 1970 ensimmäisenä Suomessa täydelliseen luokattomuuteen. Voutilainen oli Käpylän iltaoppikoulun rehtorina 1962–1977.[1]
Voutilainen toimi lisäksi Koulusanomien (Koti ja Koulu) päätoimittajana 1957–1958 ja hän oli Helsingin yliopiston liikuntapedagogiikan opettajana 1955–1958.