Tässä artikkelissa aiomme tutkia Transkriptointi-aihetta, joka on herättänyt huomion eri tutkimusaloilla ja on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa kentässä että yhteiskunnassa yleensä. Transkriptointi on ollut pitkään keskustelun ja keskustelun aiheena, ja sen merkitys on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina. Tämä aihe on herättänyt tutkijoiden, tiedemiesten, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostusta, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana tutkimme Transkriptointi:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutuksia, historiaa, sen vaikutusta nykyään ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita tämän aiheen ympärillä.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: määritelmä ongelmallinen, vrt Transkriptio_(kielitiede). Sisältö arvailua, haukea ja satunnaisia detaljeja |
Transkriptointi tarkoittaa musiikin ylöskirjaamista, jollain notaatiojärjestelmällä, esimerkiksi nuotteina taikka tabulatuurinalähde?. Tuotettu transkriptio on siten oma tulkinta soivasta musiikista.
Termillä saatetaan tarkoittaa taidemusiikin yhteydessä myös musiikin sovittamista, esimerkiksi sävellyksen instrumentin vaihtamista toiseen tai sovittamista muulle kuin alkuperäiselle kokoonpanolle.[1]
Niin kauan kuin ihmiset ovat puhuneet, on myös ollut eräänlaista transkriptointia olemassa, esimerkkinä puhutun sanan kirjaamista luolien seiniin. Musiikin saralla on siten oletettavasti tehty alusta asti samalla tavalla, tosin nykyinen nuotitus on ulkoasultaan ja esitystavaltaan ollut hyvin erilainen tuhat vuotta sitten.
Ranskalainen säveltäjä Olivier Messiaen transkriboi linnun viserrystä ja käytti sitä sävellyksissään.
Tietokonesovelluksilla voidaan hidastaa äänilähteen toistonopeutta, jolloin esimerkiksi nopeatempoiset kohdat ovat helpommin kuultavissa. Myös eri taajuuksia voidaan tarvittaessa muuttaa.
Soivaa äänilähdettä ei kuitenkaan välttämättä tarvitse itse kirjoittaa nuoteiksi, vaan apuna voidaan käyttää eräitä tietokonesovelluksia. Periaatteena on, että tietokoneelle tallennetaan johonkin muotoon (esimerkiksi .wav) ääntä, jonka ohjelma prosessoi ja josta se tuottaa midi-tiedoston, jonka voi joko tulostaa nuotteina paperille tai kuunnella. Ongelmana transkriptointisovelluksissa on erilaisten häiriöäänten, esimerkiksi rumpujen iskujen, tuottamat turhat sävelet ja epätarkkuudet.