Nykyään Trevor Francis on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Ajan myötä siitä on tullut perustavanlaatuinen näkökohta, joka vaikuttaa moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. On monia ihmisiä, joihin Trevor Francis on vaikuttanut joko suoraan tai epäsuorasti. Tästä syystä on erittäin tärkeää syventyä kaikkiin Trevor Francis:een liittyviin näkökohtiin ymmärtääksemme sen vaikutusta todellisuutemme. Tässä artikkelissa perehdymme Trevor Francis:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia eri alueilla. Näillä linjoilla saamme selville, kuinka tärkeäksi Trevor Francis on tullut nykymaailmassa ja kuinka siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe nyky-yhteiskunnassa.
Trevor John Francis (19. huhtikuuta 1954 Plymouth, Devon – 24. heinäkuuta 2023 Marbella, Espanja[1][2]) oli englantilainen jalkapalloilija, joka pelasi hyökkääjänä[3] Englannin maajoukkueessa 1970- ja 1980-luvuilla[3][4] ja oli kahdesti voittamassa seurajoukkueiden Euroopan cupia.[5][6][7] Hänestä tuli vuonna 1979 Britannian ensimmäinen pelaaja, josta maksettiin siirtosummana miljoona puntaa.[5][6][7]
Francis nousi liigapelaajaksi 16-vuotiaana Birmingham Cityssä[5][6] ja oli nostamassa joukkuetta silloiseen pääsarjaan, 1. divisioonaan keväällä 1972.[6] Koko vuosikymmenen ajan hän oli joukkueen tärkeimpiä pelaajia ja teki 29 liigamaalia parhaalla kaudellaan 1977–1978.[6] Nottingham Forest osti hänet yli miljoonaan puntaan nousseella siirtosummalla 9. helmikuuta 1979.[3][7] Samana keväänä hän teki Euroopan cupin loppuottelun voittomaalin Nottinghamin voittaessa ruotsalaisen Malmö FF:n 1–0.[5][6][7] Seuraavana keväänä Nottingham voitti Euroopan cupin toistamiseen mutta loukkaantumisista kärsinyt Francis ei pystynyt pelaamaan loppuottelussa.[5] Hän kävi lainasopimuksella pelaamassa myös Yhdysvalloissa Detroit Expressin joukkueessa.[5]
Vuonna 1981 Francis siirtyi Manchester Cityyn, jossa hän pelasi yhden kauden.[3][5][7] Vuonna 1982 hän siirtyi italialaisseura Sampdoriaan,[3][5][7] jossa hän oli voittamassa Italian cupia vuonna 1985.[6][7] Vuonna 1986 hän siirtyi toiseen italialaisseuraan Atalantaan, jossa hän pelasi yhden kauden.[5][7] Kotisaarelle palattuaan hän pelasi vielä skotlantilaisseura Rangersissä, Queens Park Rangersissä ja liigacupin vuonna 1991 voittaneessa Sheffield Wednesdayssä,[5][6][7] kahdessa viimeksi mainitussa pelaaja-valmentajana.[5][7]
Francis jatkoi valmentajauraansa vielä Birmingham Cityssä vuosina 1996–2001 ja Crystal Palacessa vuosina 2001–2003.[6][7] Vuonna 2001 Birmingham City ylsi liigacupin loppuotteluun, jossa se hävisi Liverpoolille.[6]
Francis pelasi 52 maaottelua ja teki niissä 12 maalia[3][4][7] vuosina 1977–1986.[3][4] Kaksi maalia samassa ottelussa hän teki lokakuussa 1979 Pohjois-Irlantia ja syyskuussa 1982 Tanskaa vastaan; molemmat olivat EM-karsintaan kuuluneita vierasotteluita. MM-kilpailuissa 1982 Francis pelasi viidessä ottelussa ja teki yhden maalin sekä Tšekkoslovakiaa että Kuwaitia vastaan.[4]