Troposfääri
Nykyään Troposfääri on aihe, joka herättää suuren joukon kiinnostuksen kohteita. Vuosien mittaan siitä on keskusteltu, tutkittu ja tutkittu, mikä on herättänyt erilaisia mielipiteitä ja teorioita. Olipa Troposfääri henkilö, aihe, päivämäärä tai mikä tahansa muu elementti, sen merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Siksi on tärkeää syventyä sen eri puoliin ymmärtääkseen sen tärkeyttä ja vaikutuksia eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Troposfääri:tä ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaamme.
Troposfääri eli alailmakehä on ilmakehän alin kerros. Troposfäärin paksuus riippuu ilmamassasta ja vuodenajasta: napa-alueilla se on keskimäärin 6–8 kilometriä, päiväntasaajalla noin 16–20 kilometriä.
Ominaisuudet
Troposfäärissä on 90 prosenttia ilmakehän koko massasta ja likimain kaikki vesihöyry. Sääilmiöt tapahtuvat pääosin troposfäärissä; vain paksuimmat pilvet ja voimakkaimmat pystyliikkeet saattavat puhkoa sen ylärajaa.
Lämpötila troposfäärissä laskee keskimäärin 6,5 °C kilometriä kohti. Tämä on keskiarvo: inversioiden kohdalla lämpötila nousee ylöspäin, ja myös tasalämpöisiä kerroksia esiintyy. Troposfäärin ylärajalla on kylmintä: napa-alueilla noin −45 astetta, päiväntasaajalla jopa −75 °C.
Troposfäärin keskimääräinen rakenne
Ilman paine, lämpötila ja tiheys pienenevät troposfäärissä ylöspäin mentäessä keskimäärin seuraavan taulukon mukaisesti.[1]
| korkeus (m) | paine (mbar) | lämpötila (°C) | tiheys (g/m³) |
|---|---|---|---|
| 0 | 1 013 | 15 | 1 225 |
| 111 | 1 000 | 14,3 | 1 212 |
| 988 | 900 | 8,6 | 1 113 |
| 1 949 | 800 | 2,3 | 1 012 |
| 3 012 | 700 | −4,6 | 908 |
| 4 206 | 600 | −12,3 | 802 |
| 5 574 | 500 | −21,2 | 692 |
| 16 180 | 100 | −56,5 | 161 |
Tropopaussi
Troposfäärin ylärajan muodostavaa inversiota kutsutaan tropopaussiksi. Tropopaussin ympärillä lämpötila alkaa nousta ilmakehässä olevan otsonin takia[2], ja ilma muuttuu lähes täysin kuivaksi. Tropopaussi estää suurinta osaa vesihöyryä nousemasta ylempään ilmakehään, ja hajoamasta siellä Auringon säteilyn vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi.
Lähteet
- ↑ Roth, Günter D.: Sääopas, s. 14. Espoo: Weilin+Göös, 1980.
- ↑ Ilmansuojelutekniikka, Sirpa Härmälä ..., Tammertekniikka 1992, Gummerus Jyväskylä 1992, ISBN 951-9004-44-0, 1. Ilmakehä ja sen epäpuhtaudet, s. 9