Nykymaailmassa Tuberkuliini:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Sekä ammatillisella että henkilökohtaisella alalla Tuberkuliini on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion. Tuberkuliini:n merkitys on sen vaikutuksessa moderniin yhteiskuntaan ja ihmisten vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Tuberkuliini:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tuberkuliini on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja ymmärryksemme sen vaikutuksista teknologiaan ja talouteen, sen merkityksellisyyteen kulttuurissa ja viihteessä.
Tuberkuliini on tuberkkelibasilleista tehty,[1] valkuaisaine-, nukleiinihappo- ja polysakkaridipitoinen[2] valmiste, jota käytetään toteamaan tuberkuloosin[1] ja tuberkkelibasillien elimistössä tuottamaa herkistymistä[3]. Se saadaan tuberkuloosibakteeriseoksesta kuumentamalla ja tappamalla bakteerit.[2] Ensimmäisenä sen eristi ja nimesi vuonna 1890 saksalainen lääkäri Robert Koch, joka oli huomannut vuonna 1882, että tuberkuloosin aiheuttaa bakteeri. Hänen toivonsa, että tuberkuliinia voisi käyttää tuberkuloosilääkkeenä, osoittautui turhaksi, mutta huomattiin, että sitä voidaan käyttää tuberkuloosin toteamiseen.[4] Tuberkuliinia voidaan käyttää sekä ihoon hieromalla (salvakoe) että ihon sisälle ruiskuttamalla (Mantoux'n koe). Kummassakin tapauksessa kolmen vuorokauden sisällä ilmenee, onko kyseisellä potilaalla tuberkuloosi.[2] Tuberkuliinia käytetään myös eläinlääketieteessä[3].
Tuberkuliinin tunnus anatomis-terapeuttis-kemiallisessa lääkeluokituksessa (ATC) on V04CF01.