Tukholman kaupunginkirjasto
Nykymaailmassa Tukholman kaupunginkirjasto on ongelma, joka vaikuttaa meihin kaikkiin tavalla tai toisella. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai sosiaalinen elämä, Tukholman kaupunginkirjasto:llä on merkittävä vaikutus elämäämme. Siksi on tärkeää ymmärtää tätä aihetta enemmän, osata tehdä tietoisia päätöksiä ja toimia tietoisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Tukholman kaupunginkirjasto:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme myös sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja mahdollisia ratkaisuja, joita ehdotetaan. Liity kanssamme tälle kiertueelle Tukholman kaupunginkirjasto:n kiehtovassa maailmassa!
| Tukholman kaupunginkirjasto | |
|---|---|
| Stockholms stadsbibliotek | |
 |
|
| Osoite | Sveavägen 73 |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirjasto |
| Valmistumisvuosi | 1928 |
| Suunnittelija | Gunnar Asplund |
 |
|
Tukholman kaupunginkirjasto (ruots. Stockholms stadsbibliotek) sijaitsee Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa, Vasastadenin kaupunginosassa, Norrmalmin kaupunginosa-alueella. Kirjastossa on noin 410 000 eri kirjaa, ja päivittäisiä kävijöitä on noin 3 000.
Gunnar Asplundin suunnittelema kirjastotalo rakennettiin vuosina 1924–1928. Sveavägenin puoleinen matala siipirakennus valmistui 1931. Uusklassista rakennusta pidetään yhtenä Ruotsin arkkitehtuurin merkittävimmistä saavutuksista, ja se on ollut suuren kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Talon keskuksena on suuri sylinterinmuotoinen lainaussali.[1][2] Päärakennuksesta käytetäänkin joskus nimitystä Asplundhuset ("Asplund-talo") hänen kunniakseen.
Serieteket on kirjastoon kuuluva sarjakuvan erikoiskirjasto, joka sijaitsee Tukholman kulttuuritalossa ja on ainoa sarjakuvakirjasto Ruotsissa.[3]
Kirjaston laajennuksesta järjestettiin 2006–2008 kansainvälinen arkkitehtikilpailu.[1]
Lähteet
- ↑ a b Bedoire, Fredric: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 147. Tukholma: Norstedts, 2012.
- ↑ Arnold, Lisa: Tukholma, s. 169. Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Hämeenlinna: Karisto, 2019. ISBN 978-951-23-6401-5
- ↑ Serieteket kulturhuset.stockholm.se. Arkistoitu 9.7.2012. Viitattu 1.6.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
