Tukholman sopimus
Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Tukholman sopimus, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Tukholman sopimus on aihe, joka on vaikuttanut kaikenikäisiin ihmisiin ja eri yhteiskunnan alueilta. Syntymisestään lähtien Tukholman sopimus on herättänyt keskustelua eri aloilla ja synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa käsittelemme Tukholman sopimus:n tärkeimpiä näkökohtia analysoimalla sen kontekstia, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyään. Lisäksi tutkimme mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia, joita Tukholman sopimus:llä voi olla tulevaisuudessa. Liity meihin tälle Tukholman sopimus-kiertueelle ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on meille tarjota!
| Tukholman sopimus | |
|---|---|
 |
|
| Allekirjoitettu | 2001 |
| Allekirjoituspaikka |
Tukholma  |
| Voimaantulopäivä | 2004 |
| Osapuolet | |
| Ratifioijat | 184 maata |
Tukholman sopimus on Tukholmassa vuonna 2001 solmittu maailmanlaajuinen pysyvien orgaanisten yhdisteiden (Persistent Organic Pollutant, POP) käyttöä ja päästöjä rajoittava yleissopimus.
Sopimus astui voimaan vuonna 2004, ja sen on ratifioinut 184 maata.[1].
Pysyviä orgaanisia yhdisteitä rajoittava Tukholman yleissopimus velvoittaa osapuolia esittämään suunnitelman sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Suomen viimeisin täytäntöönpanosuunnitelma on vuodelta 2012, ja se on julkaistu ympäristöhallinnon www-sivuilla[2].
Sopimuksella kielletään tai rajoitetaan nyt seuraavien käytettävien tai epäpuhtautena syntyvien kemikaalien tuotantoa, käyttöä ja päästöjä:[3]
- Aldriini
- Dieldriini
- Alfa-heksakloorisykloheksaani eli alfa-HCH
- Beeta-heksakloorisykloheksaani eli beeta-HCH
- Dekabromidifenyylieetteri eli deka-BDE
- Diklooridifenyylitrikloorietaani eli DDT
- Dioksiinit
- Furaanit
- Endosulfaani
- Endriini
- Heksabromibifenyyli eli HBB
- Heksabromisyklododekaani eli HBCD
- Heksaklooribentseeni eli HCB
- Heksaklooributadieeni eli HCBD
- Heptakloori
- Kaupallinen oktabromidifenyylieetteri eli okta-BDE
- Kaupallinen pentabromidifenyylieetteri eli penta-BDE
- Klordaani
- Klordekoni
- Lindaani
- Lyhytketjuiset klooriparafiinit eli SCCP
- Mireksi
- PCB-yhdisteet eli Polyklooratut bifenyylit
- Pentaklooribentseeni eli PeCB
- Pentakloorifenoli eli PCP
- PFOS eli perfluorioktaanisulfonaattihappo ja sen johdannaiset
- Polyklooratut naftaleenit eli PCN
- Toksafeeni
Lähteet
- ↑ Status of Ratifications Stockholm Convention (United Nations Environment Program). Viitattu 18.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma Ympäristöön päätyvät haitalliset aineet. 23.8.2013 (päivitetty 19.12.2019). Ympäristö.fi. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP) Ympäristö.fi. 5.8.2013 (päivitetty 19.12.2019). Viitattu 18.1.2020.
Aiheesta muualla
- Stockholm Convention (englanniksi)
- International POPs Elimination Network (kansalaisjärjestö) (englanniksi)
- United Nations Industrial Development Organization (UNIDO): What are Persistent Organic Pollutants (POPs)? (englanniksi)
- The 9 new POPs under the Stockholm Convention (englanniksi)