Tulppaanimania

Nykymaailmassa Tulppaanimania:stä on tullut tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Tulppaanimania on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko populaarikulttuuriin, politiikkaan, tekniikkaan tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Tulppaanimania on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena, ja se on synnyttänyt paljon erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia, jotka heijastavat tämän aiheen monimutkaisuutta ja tärkeyttä. Tässä artikkelissa tutkimme Tulppaanimania:n eri puolia ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueilla tavoitteenaan valaista aihetta, joka on edelleen ajankohtainen.

Kuvastossa olevan tulppaanilajikkeen sipulien hinnaksi mainitaan 3000–4200 floriinia. Samaan aikaan taitava työläinen saattoi ansaita noin 150 floriinia vuodessa.

Tulppaanimania oli Alankomaissa vuosina 1634–1637 tapahtunut sijoituskupla, jossa vastikään markkinoille tulleiden tulppaanisipuleiden hinnat kohosivat ennätyslukemiin ja lopulta romahtivat. Korkeimmillaan tulppaanien hinnat olivat vuonna 1637. Tulppaanimaniaa pidetään yhtenä ensimmäisistä taloudellisista hintakuplista.

Uudet kukat olivat aluksi statussymboleita. Manian suurin aiheuttaja oli kuitenkin virus, joka aiheutti kukissa erilaisia värimuunnoksia. Eri muotivärien oikea arvaaminen kiinnosti sijoittajia. Virus levisi vain kukkasipulien kautta siementen sijasta, joten todellisilla sipuleilla voitiin käydä kauppaa vain kesäkuusta syyskuuhun. Muuna aikana ostettiin ja myytiin useiden eri kaupunkien pörsseissä ostosopimuksia eli käytännössä futuureita.

Kauppaa luonnehdittiin "maniaksi", koska lähes kaikki yhteiskuntaryhmät varallisuudesta riippumatta osallistuivat kauppaan.

Maniaa, ja sen aiheuttamaa romahdusta on myös liioiteltu.[1]

Lähteet

  1. ↑ Tulip mania: the classic story of a Dutch financial bubble is mostly wrong. The Conversation.com 12.2.2018.

Aiheesta muualla