Tuomas M. S. Lehtonen

Nykymaailmassa Tuomas M. S. Lehtonen:stä on tullut tärkeä ja yleinen kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Politiikasta tieteeseen, kulttuurin ja teknologian kautta Tuomas M. S. Lehtonen on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäämme monin tavoin. On monia näkökulmia, joista Tuomas M. S. Lehtonen:tä voidaan lähestyä, ja jokainen niistä tarjoaa kiehtovan ja jatkuvasti kehittyvän panoraaman. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Tuomas M. S. Lehtonen:n tärkeimmistä ulottuvuuksista analysoimalla sen vaikutuksia eri alueilla ja sen ennustetta tulevaisuuteen.

Tuomas Martti Samuel Lehtonen (s. 8. tammikuuta 1960 Helsinki) on suomalainen historiantutkija ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) pääsihteeri vuodesta 2004.[1]

Elämä ja ura

Lehtonen valmistui ylioppilaaksi Tapiolan iltalukiosta 1980[2] ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1987 pääaineenaan yleinen historia ja sivuaineena kotimainen kirjallisuus ja Suomen historia. Hän opiskeli myös taidehistoriaa, klassillista filologiaa, filosofiaa ja yleistä kirjallisuustiedettä.[3] Lehtonen vaikutti professori Matti Viikarin tutkijaryhmässä ja hänet ohjasi keskiajan tutkimuksen pariin filosofian professori Simo Knuuttila.[2]

Vuosina 1987–1988 Lehtonen toimi Tiede & edistys -aikakauskirjan toimitussihteerinä. Vuosina 1988–1999 ja 2000 hän toimi tutkijana Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa.[3] Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1996 aiheenaan 1100- ja 1200-luvun vaihteen latinankielinen runous (Carmina Burana).[4] Lehtonen on ollut Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti vuodesta 1999.[1] Hän toimi Renvall-instituutin johtajana 2000–2004.[3] Hän on ollut tutkijana ja johtajana useissa Suomen Akatemian tutkimushankkeissa.[3] Lehtoselta on ilmestynyt yli sata tieteellistä julkaisua.[2]

Lehtonen sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1998[5] ja 2006[6] sekä Glossa ry:n jakama Valoisa keskiaika -kunniamaininta 2006[7]. Vuonna 2016 Lehtonen nimitettiin Jyväskylän yliopiston kunniatohtoriksi.[5] Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 2019.[8]

Lehtosen isä oli piispa Samuel Lehtonen.[4]

Teoksia

Kirjoittanut

  • Fortuna, money, and the sublunar world: Twelfth-century ethical poetics and the satirical poetry of the Carmina Burana. (Diss. Bibliotheca historica, 9) Helsinki: Finnish Historical Society, 1995. ISSN 1238-3503 ISBN 951-710-027-2
  • Hopeamarkkojen evankeliumi: Kirjoituksia sydänkeskiajan kulttuurihistoriasta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25075-9

Toimittanut

  • Lopun leikit: Uskon, historian ja tieteen eskatologiat. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-773-0
  • Suomi: Outo Pohjoinen maa. Näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin. Jyväskylä: PS-kustannus, 1999. ISBN 952-451-001-4
  • Lehtonen, Tuomas M. S. & Joutsivuo, Timo: Suomen kulttuurihistoria 1: Taivas ja maa. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-1842-8

Lähteet

  • Krohn, Elias: Ideoiden toteuttajaksi. Yliopisto, 2007, nro 2, s. 49–50.

Viitteet

  1. ↑ a b Tuomas Lehtonen 375 humanistia. 29.3.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 7.8.2022.
  2. ↑ a b c Leppänen, Veli-Pekka: Historiantutkija Tuomas M. S. Lehtonen, 60, on ollut aina kirjojen suurkuluttaja: ”Avainjuttujani olivat interrail, Lepakkoluola ja Koijärvi” HS.fi. 8.1.2020. Viitattu 7.8.2022.
  3. ↑ a b c d Curriculum vitae 30.12.2019. SKS. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 7.8.2022.
  4. ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 384. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  5. ↑ a b Tuo­mas M. S. Leh­to­nen Jy­väs­ky­län yli­opis­ton kun­nia­toh­to­rik­si 28.1.2016. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.8.2022.
  6. ↑ Valtion tie­don­jul­kis­ta­mis­pal­kin­to Lisa Hovin­hei­mol­le
  7. ↑ Valoisa keskiaika Glossa ry. Viitattu 7.8.2022.
  8. ↑ Tuomas M. S. Lehtonen SKS. Viitattu 7.8.2022.

Aiheesta muualla