Tupi-kielet

Tupi-kielet ovat 71:sta Etelä-Amerikassa puhuttavasta kielestä koostuva kielikunta.^[1]

Kun portugalilaiset aikoinaan saapuivat Brasiliaan, he huomasivat, että alkuperäiskansojen, kuten tupien, puhumat kielet muistuttivat hyvin paljon toisiaan joka puolella rannikkoa. Jesuiittalähetyssaarnaajat hyödynsivät kielten samankaltaisuuksia ja loivat niistä yhteiskielet nimeltään línguas gerais eli "yleiset kielet", joita puhuttiin alueella 1800-luvulle asti. Tunnetuin ja tavallisin näistä kielistä oli muinaistupi, jonka nykymuotoa puhuvat Rio Negron alueen intiaanit. He käyttävät siitä nimitystä ñeengatú eli "hieno kieli". Tupilaisten kielten ryhmässä on kuitenkin muitakin kieliä, esimerkiksi lähialueella puhuttu guarani, joka on sukua muinaistupin kielelle. Vaikka guaranin kielen historia on lähes samanlainen, se ei ole lainannut niin paljon espanjasta kuin tupi portugalista. Nykyään guarania puhuu seitsemän miljoonaa ihmistä, ja se kuuluu Paraguayn ja Bolivian virallisiin kieliin.

Tupi-kielten ryhmässä on myös useita kieliä, joilla on vähemmän puhujia kuin tupilla ja guaranilla. Kielikunta saattaa olla sukua je-tupi-karibin kielihaaran alla esiintyville gen ja karibin kielikunnille.

Tupi-kielet jakautuvat 10 alaryhmään:

• Arikemilaiset kielet
  • arikem
  • kabixiana
  • karitiâna

• Awetilaiset kielet
  • awetí

• Jurunalaiset kielet
  • jurúna
  • maritsauá
  • xipaya

• Mawé Saterén kielet
  • sateré-mawé

• Mondelaiset kielet
  • aruá
  • cinta larga
  • gavião do Jiparaná
  • kanoé
  • mondé
  • suruí

• Mundurukulaiset kielet
  • kuruaya
  • munduruku

• Puruboralaiset kielet
  • puruborá

• Ramaramalaiset kielet
  • karo
  • urumi

• Tuparilaiset kielet
  • Akuntsu
  • Kepkiriwát
  • Makuráp
  • Mekens
  • Tuparí
  • Wayoró

• Tupi-guaranilaiset kielet
  • kokoma
  • guarani
  • ñeengatú
  • muinaistupi
  • omagua
  • potiguara
  • tupinikin