Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Turbaanipäinen tyttö:tä, aihetta/henkilöä/päivämäärää, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen viime vuosina. Turbaanipäinen tyttö on ollut keskustelun, tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja sen vaikutus yhteiskuntaan/muotiin/terveyteen on ollut merkittävä. Tässä artikkelissa analysoimme Turbaanipäinen tyttö:n tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen ja tutkimme sen vaikutusta eri alueilla. Erilaisten näkökulmien ja asiantuntijalausuntojen avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja yksityiskohtaisen näkemyksen Turbaanipäinen tyttö:stä, tavoitteenamme rikastaa tietoa ja ymmärrystä tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä.
Turbaanipäinen tyttö | |
---|---|
![]() Meisje met de parel |
|
Nimi | Turbaanipäinen tyttö |
Toinen nimi | Tyttö ja helmikorvakoru |
Tekijä | Johannes Vermeer |
Valmistumisvuosi | noin 1665 |
Taiteenlaji | Tronie |
Teostyyppi | maalaus |
Materiaali | öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
Korkeus | 44,5 cm |
Leveys | 39 cm |
Kokoelma | Mauritshuis |
Sijainti | Mauritshuis |
Koordinaatit | 52°04′49″N 4°18′52″E / 52.08039°N 4.31431°E |
|
Turbaanipäinen tyttö[1] (tunnetaan myös nimellä Tyttö ja helmikorvakoru, holl. Meisje met de parel) on hollantilaisen Johannes Vermeerin maalaus. Se on näytteillä Mauritshuisin taidemuseossa Hollannin Haagissa. Maalausta on joskus kutsuttu "Pohjoisen Mona Lisaksi" tai "Hollantilaiseksi Mona Lisaksi".
Maalaus ei ole muotokuva, vaan tronie. Troniet kuvaavat tietyntyyppistä henkilöhahmoa. Tyttö on puettu eksoottiseen pukuun ja hänellä on itämainen turbaani, sekä korvakorunaan epätavallisen suurikokoinen helmi. Johannes Vermeer on kuvannut mestarillisesti tytön kasvojen pehmeyden ja valon kimalluksen kosteilla huulilla ja kiiltävällä korvakorulla.[2]
Vuodesta 2012 maalaus oli osana kiertävää näyttelyä, kun Mauritshuisin tiloja uudistettiin ja laajennettiin. Tuona vuonna se oli Japanissa ja vuosina 2013–2014 Yhdysvalloissa.[3] Maalaus kävi myös Italiassa ennen kuin se palasi sijoilleen Mauritshuisiin, missä sille oli varattu näyttävämpi paikka kuin aikaisemmin.[4]
Maalaus on aiheena Tracy Chevalierin romaanille Tyttö ja helmikorvakoru (1999) sekä sen pohjalta tehdylle, Peter Webberin ohjaamalle elokuvalle Tyttö ja helmikorvakoru (2003).
27. lokakuuta 2022 kaksi Just Stop Oil -ympäristöjärjestön aktivistia teki iskun maalausta vastaan ilmoittaen aikovansa tuhota sen. Toinen liimasi päänsä pikaliimalla tauluun ja toinen seinään.[5]