Tässä artikkelissa ehdotamme, että Turkkilaisten maiden neuvosto-ongelmaa käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Tämä aihe on erittäin tärkeä nykyään ja on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Seuraavilla riveillä tutkimme tärkeimpiä Turkkilaisten maiden neuvosto:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta, sen seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen ratkaisemiseksi. Kattavalla lähestymistavalla tavoitteemme on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus, jonka avulla lukijamme ymmärtävät täysin tämän aiheen ja muodostavat siitä tietoisen mielipiteen.
Turkkilaisten maiden neuvosto | |
---|---|
![]() Järjestön lippu |
|
Perustettu | 3. lokakuuta 2009 |
Päämaja | Istanbul, sihteeristö |
Toiminta-alue |
![]() Jäsenmaat Tarkkailijajäsen |
Jäsenet |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Pääsihteeri | Baghdad Amrejev |
Aiheesta muualla | |
turkkon.org |
Turkkilaisten maiden neuvosto eli Turkkilaisia kieliä puhuvien maiden yhteistyöneuvosto on hallitustenvälinen järjestö, johon kuuluu turkkilaisia kieliä puhuvia maita.[1] Neuvoston perustivat Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia ja Turkki Nahitševanissa 3. lokakuuta 2009.[2] Sen nykyiset jäsenmaat ovat Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia, Turkki ja Uzbekistan, joiden lisäksi Unkari on neuvoston tarkkailijajäsen.[3] Neuvoston sihteeristö sijaitsee Istanbulissa.[4]
Vuonna 2024 neuvosto teki päätöksen yhteisen kirjaimiston käyttöönotosta. Kirjaimisto perustuu latinalaisiin aakkosiin ja siinä on 34 kirjainta.[5][6]
Turkkilaisten maiden neuvoston pääsihteereinä ovat toimineet:[7][8]