Turlough O’Carolan

Nykymaailmassa Turlough O’Carolan:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Sen vaikutukset ovat tuntuneet yhteiskunnan eri puolilla henkilökohtaisesta globaaliin tasoon, synnyttäen keskustelua, pohdintaa ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, Turlough O’Carolan on edelleen aihe, joka herättää tunteita, haasteita ja mahdollisuuksia ja pakottaa meidät ajattelemaan toimintaamme ja päätöksiämme uudelleen. Tässä artikkelissa tutkimme Turlough O’Carolan:n eri näkökulmia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen kehitystä, vaikutusta ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen.

Turlough O'Carolan J. C. Trimballin maalauksessa.

Turlough O'Carolan (iiriksi Toirdhealbhach Ó Cearbhalláin; 1670 – 25. maaliskuuta 1738) oli irlantilainen kiertelevä harpisti, laulaja ja säveltäjä. Häntä on toisinaan kuvailtu "Irlannin viimeiseksi bardiksi".[1][2] O'Carolan ehti eläessään kirjoittaa satoja lauluja, joita irlantilaiset ja kelttiläiset muusikot esittivät yleisesti vielä yli 260 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.[3]

O'Carolan syntyi Meathin kreivikunnassa, mutta muutti 14-vuotiaana Roscommoniin. Hän sairasti isorokon, joka aiheutti tulevan muusikon täydellisen sokeutumisen 18-vuotiaana. Hän alkoi opetella harpunsoittoa ja kierteli loppuikänsä Irlannissa esittämässä kirjoittamiaan lauluja.

O'Carolan kuoli suojelijansa Máire MacDermott Roen kotona vuonna 1738. Hänen musiikissaan oli sekä kansanmusiikin että länsimaisen taidemusiikin vaikutteita. O'Carolanin musiikkia alettiin julkaista vasta hänen kuoltuaan, noin vuonna 1742 Dublinissa. Nykyään hänen kokoelmiaan säilytetään mm. Irlannin kansalliskirjastossa. Vielä viime aikoina O'Carolanin kappaleita ovat esittäneet esimerkiksi The Dubliners, Planxty ja The Chieftains.

Lähteet

  1. ↑ http://www.harp.net/Keadue/Keadue.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ http://www.patrickball.com/ocarolans.php (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ http://www.allmusic.com/artist/q4608