Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Turtolan kirkko:n kiehtovaan maailmaan. Vuosisatojen ajan Turtolan kirkko on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri tieteenaloilla ja tietoaloilla. Sen vaikutus ulottuu kaikille jokapäiväisen elämän osa-alueille politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin Turtolan kirkko:n roolia nykyisessä yhteiskunnassamme. Asiantuntijahaastattelujen, yksityiskohtaisten analyysien ja konkreettisten esimerkkien avulla perehdymme Turtolan kirkko:n moniin puoliin ja selvitämme, kuinka sen vaikutus edelleen muokkaa maailmaamme yllättävillä tavoilla.
Turtolan kirkko | |
---|---|
![]() Turtolan kirkko kesällä 2018. Kirkon vasemmalla puolella näkyy sodassa tuhotun kirkon rappuset. |
|
Sijainti | Turtola, Pello |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Pellon seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1953 |
Suunnittelija | Jalmari Lankinen |
Materiaali | kivi |
Istumapaikkoja | 220 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Turtolan kirkko on Pellon seurakunnan toinen kirkko ja se on rakennettu vuosina 1950−1953. Se on rahoitettu pääosin Yhdysvaltojen luterilaisten kirkkojen ja kirkkohallituksen tuella[1]. Rakennus tehtiin entisen suuren puisen ristikirkon (1819−1944) tilalle, joka tuhoutui sodassa. Kirkko vihittiin käyttöön päivä Pellon kirkon vihkimisen jälkeen 17. elokuuta 1953. Turtolan kylässä sijaitsevassa kirkossa on paikkoja 220 ihmiselle. Kirkossa on esillä myös Turtolan vanhan kirkon kattokruunu, jonka Turtolan pappilassa syntynyt entinen pääministeri Kaarlo Castrén lahjoitti veljiensä kanssa vanhempiensa muistoksi vuonna 1932. Kirkon edessä on Pellon sankarihautausmaa ja sankaripatsas.[2] Kirkon alttaritaulu on aiheeltaan sama kuin oli vanhan kirkonkin, Jeesus ristillä (330 x 165 cm:n öljymaalaus). Taulun maalasi Aale Hakava vuonna 1953.[3]
Turtolan kirkon ja erillisen kellotapulin suunnitteli arkkitehti Jalmari Lankinen.[4]