Tässä artikkelissa aiomme tutkia Turun ruotsalainen metodistiseurakunta:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosien varrella. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Turun ruotsalainen metodistiseurakunta on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena. Kun perehdymme tähän aiheeseen syvemmälle, huomaamme sen seuraukset eri aloilla sekä sitä ympäröivät edistysaskeleet ja haasteet. Tutkimme kriittistä ja analyyttistä lähestymistapaa käyttämällä Turun ruotsalainen metodistiseurakunta:n merkitystä nykymaailmassa ja sitä, miten se on muokannut käsitystämme ja ymmärrystämme siitä. Tämän artikkelin avulla toivomme tarjoavamme syvemmän ja täydellisemmän näkemyksen Turun ruotsalainen metodistiseurakunta:stä ja kutsuen lukijamme pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä nykyään.
Turun ruotsalainen metodistiseurakunta | |
---|---|
Åbo svenska metodistförsamling | |
![]() |
|
![]() Turun ruotsalainen metodistiseurakunta. |
|
Suuntautuminen | metodismi |
Kirkkokunta | Finlands svenska metodistkyrka |
Perustettu | 1887 |
Seurakunnan johtaja | Stefan Forsbäck |
Pääkirkko |
Hämeenkatu 4 20500 Turku |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Turun ruotsalainen metodistiseurakunta (ruots. Åbo svenska metodistförsamling) on vuonna 1887 perustettu turkulainen metodistiseurakunta. Seurakunnan kirkko sijaitsee Hämeenkadulla sijaitsevassa Bethelm-kirkossa. Seurakunnan pastori on Stefan Forsbäck.[1]
Vuonna 1906 suomenkieliset erkanivat siitä omaksi seurakunnakseen, joka on nykyinen Turun suomalainen metodistiseurakunta. Vuonna 1912 ruotsinkieliselle seurakunnalle valmistui August Krookin suunnittelema Beetlehem-kirkko Eerikinkadun ja Käsityöläiskadun kulmaukseen. Vuonna 1971 toiminta siirtyi Hämeenkadun Betlehem-kirkkoon, vanhan kirkon joutuessa myöhemmin puretuksi. Vuonna 1996 ruotsinkielisellä seurakunnalla oli 100 varsinaista jäsentä ja seurakunnan toiminnan yhteydessä oli noin 350 henkeä. Seurakunnan jäsenistä viidennes oli englanninkielisiä ja seurakunnalla oli säännöllisesti englanninkielisiä jumalanpalveluksia ruotsinkielisten lisäksi, sekä suomen-, venäjän- ja vietnaminkielistä toimintaa. Suomenkielisellä seurakunnalla oli 49 jäsentä ja se kokoontui ruotsikielisen seurakunnan vuokraamissa tiloissa.[2] Nykyään ruotsinkielisen seurakunnan jäsenistö koostuu lähes 20 eri kansallisuudesta.[3]