Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Turvalaakso, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Turvalaakso on aihe, joka on vaikuttanut kaikenikäisiin ihmisiin ja eri yhteiskunnan alueilta. Syntymisestään lähtien Turvalaakso on herättänyt keskustelua eri aloilla ja synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa käsittelemme Turvalaakso:n tärkeimpiä näkökohtia analysoimalla sen kontekstia, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyään. Lisäksi tutkimme mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia, joita Turvalaakso:llä voi olla tulevaisuudessa. Liity meihin tälle Turvalaakso-kiertueelle ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on meille tarjota!
Turvalaakso oli Vantaan Viinikkalan kaupunginosaan 1990-luvun lopulta saakka suunniteltu mutta vain pieneltä osin toteutettu yrityspuisto. Se olisi ensimmäisenä toimistokeskuksena Suomessa erikoistunut yrityskohtaisiin turvallisuusratkaisuihin ja -palveluihin. Turvalaaksoa kehitti ja markkinoi Turvalaakso Kiinteistöt Oy, joka on Suomen Pankin ja Skanska Etelä-Suomi Oy:n omistama yhtiö.[1]
Turvalaakso oli määrä rakentaa Tuupakan risteyksen lähelle, Suomen Pankin omistamalle 60 hehtaarin tontille Kehä III:n pohjoispuolelle, jossa sijaitsee Suomen Pankin entinen setelipaino.[2] Yhtenäiselle alueelle suunnitellun kulunvalvonnan, vartioinnin ja kävijävirtojen ohjaamisen tarkoituksena oli teollisuusvakoilun estäminen. Yritykset oli määrä suojata paitsi vierailta myös toisiltaan yritysten välille rakennettavalla suojauksella.[3] Turvalaakson yrityksille oli kullekin määrä räätälöidä tarvittavat kulunvalvonta- ja lukituspalvelut sekä tietoverkkojen turvatoimet. Tarpeen mukaan yritys olisi voinut tilata lisäpalveluja, kuten postin läpivalaisun, palomuureja, holveja sekä turvallisuuskonsultointia.[4]
Kiinteistöille ei kuitenkaan tuolloin ilmennyt kysyntää. Ainoana Turvalaaksoon suunnitelluista rakennuksista valmistui vuonna 2002 silloisen Setec Oy:n toimitalo.[4] Tiloissa toimii nyt Setecin toiminnan jatkaja Gemalto Oy sekä turvallisuusalan yritykset Avarn Security Finland (muun muassa entisen G4S Suomen toiminnot) ja Loomis Suomi.[5] Myös useilla museoilla, kuten Helsingin kaupunginmuseolla ja Helsingin taidemuseolla, on kokoelmiensa säilytystiloja alueella.[6]
Naapurustossa toimii esimerkiksi Forsman tea,[7] Pohjoismaiden suurimpiin lukeutuva teetalo.