Nykyään Työntömitta on erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Työntömitta on herättänyt suurta kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa sen alkuperästä tämän päivän vaikutuksiin. Sen vaikutus on tuntunut jokapäiväisen elämämme eri puolilla politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuri ja teknologia. Tässä artikkelissa tutkimme Työntömitta:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta merkityksestä sen rooliin nykymaailmassa. Lisäksi analysoimme Työntömitta:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia, jotta voimme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Työntömitta (työntötulkki) on yleensä alle 200 millimetrin etäisyyksien mittaamiseen tarkoitettu mittalaite, jolla voidaan mitata kappaleiden paksuuksia, sisämittoja ja syvyyksiä tyypillisesti 0,1–0,02 millimetrin tarkkuudella. Laitetta kutsutaan puhekielessä myös nimellä tönäri[1] tai mittalaitteen patentoineen yrityksen mukaan[2] mauseri tai mauser-mitta.[3] Vielä tarkempia etäisyysmittauksia voidaan tehdä mikrometriruuvilla.
Tyypillinen työntömitalla mitattava kohde on kohtisuora etäisyys, kappaleen halkaisija, reiän syvyys jne. Esimerkiksi putken halkaisijaa mitattaessa mitattava putki puristetaan työntömitan mittausleukojen väliin ja luetaan mittaustulos mitta-asteikolta. Millimetrin kymmenykset luetaan ns. noniusasteikolta siten, että asteikon viiva, joka osuu lähimmäksi millimetriasteikolla olevaa viivaa, kertoo millin kymmenyksien määrän (jos työntömitan tarkkuus on 0,1 mm).
Työntömitalla — tai vastaavalla 2-pistemittalaitteella — ei voida todentaa kappaleen ympyränmuotoisuutta, vaikka mittatulos eri pyörähdyskulmassa olisikin sama, sillä tasalevyisiä käyriä on muitakin kuin ympyrä (esimerkiksi Reuleaux’n kolmio). Samasta syystä holkin sisähalkaisijaa ei voi mitata 2-pistemittauksella luotettavasti.
Nykyään on saatavissa myös digitaalisia työntömittoja, joissa on numeronäyttö sadasosamillimetrin tarkkuudella. Tällaisilla mitoilla voidaan todentaa mittausvoiman vaikutus mittaustulokseen.