Tässä artikkelissa perehdymme Työväenpuolue (Norja):n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia, tutkimme sen alkuperää ja analysoimme sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Vuosisatojen ajan Työväenpuolue (Norja) on ollut ihailun, tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja sen vaikutus ulottuu niinkin monimuotoisille aloille kuin tiede, kulttuuri, politiikka ja viihde. Tämän kattavan analyysin avulla puramme Työväenpuolue (Norja):tä ympäröivät myytit ja realiteetit ja tarjoamme uuden näkökulman aiheeseen, joka herättää edelleen mielenkiintomme ja ihmettelee. Valmistaudu jännittävälle matkalle Työväenpuolue (Norja):n historian ja merkityksen läpi ja selvitä, miksi se on edelleen ajankohtainen nykymaailmassa.
Työväenpuolue | |
---|---|
Arbeiderpartiet | |
Perustettu | 22. elokuuta 1889 |
Puheenjohtaja | Jonas Gahr Støre |
Ideologia | sosiaalidemokratia[1] |
Poliittinen kirjo | keskusta-vasemmisto |
Toimisto | Youngstorget 2 A, Oslo |
Värit | punainen |
Suurkäräjät[2] |
49 / 169 |
Saamelaiskäräjät |
10 / 39 |
Kansainväliset jäsenyydet |
– Euroopan sosialidemokraattinen puolue – Sosialistinen internationaali |
Nuorisojärjestö | Arbeidernes ungdomsfylking (AUF) |
Kotisivu | arbeiderpartiet.no |
Työväenpuolue (norj. Det norske arbeiderpartiet, Arbeiderpartiet, AP) on norjalainen sosiaalidemokraattinen puolue. AP on Sosialistisen internationaalin jäsen. Työväenpuolue perustettiin vuonna 1887, ja se pääsi ensi kertaa suurkäräjille vuonna 1903.
Vuonna 1918 Työväenpuolueen kongressissa vallankumouksellisen linjan edustajat valtasivat puolueen johtopaikat. Puolue liittyi Kominterniin, mutta erosi neljän vuoden kuluttua jouduttuaan avoimeen konfliktiin Moskovan kanssa.[3]
Puolue on ollut suurkäräjien suurin puolue vuodesta 1927 alkaen. Se on useasti saanut suurkäräjillä ehdottoman enemmistön. Vuoden 2013 vaalitulos oli Työväenpuolueelle huonohko, vaikkakin se pysyi suurimpana puolueena 55 paikallaan. Norjan neljä porvaripuoluetta saavat halutessaan aikaan enemmistöhallituksen, koska niillä on 169 paikasta kaikkiaan 96. Työväenpuolueen johtaja Jens Stoltenberg lupasi vuonna 2013 työväenpuolueen olevan rakentava oppositiopuolue.[4][5]