Nykymaailmassa Tyks Halikon sairaala on edelleen yhteiskunnalle erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Tyks Halikon sairaala on edelleen keskustelun ja pohdinnan kohteena kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille, olipa se sitten talouteen, jokapäiväiseen elämään tai yhteiskunnalliseen merkitykseen johtuen. Kautta historian Tyks Halikon sairaala:llä on ollut keskeinen rooli siinä, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan, ja sen tutkiminen ja ymmärtäminen ovat edelleen perustavanlaatuisia nyky-yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Tyks Halikon sairaala:een ja sen vaikutuksiin modernin elämän eri osa-alueilla.
Halikon sairaala | |
---|---|
![]() |
|
Osoite | Märyntie 1, |
Sijainti | Halikko, Salo |
Suunnittelija | Axel Mörne |
Omistaja | Salon kaupunki |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Tyks Halikon sairaala on psykiatrinen sairaala Halikon Märynummella Salossa. Sairaala sai alkunsa, kun Märynummen sotilaskasarmi muutettiin Halikon piirimielisairaalaksi 1926. Vuodesta 1949 sairaalan nimi oli Halikon piirisairaala ja vuodesta 1978 nimenä on ollut Halikon sairaala. Sairaalan päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Axel Mörne.[1]
Vuoden 2011 alussa sairaalassa oli hoidossa noin 60 psykiatrista potilasta. Sairaalan lakkauttamista ja sen rakennusten myyntiä on esitetty 2010-luvulla.[2]
Sairaalan rakennuksissa on lokakuussa 2015 käynnistetty pakolaisten vastaanottokeskus.[3]
Sairaalan lähellä Vaskiontien varressa on vuonna 1932 perustettu Halikon sairaalan hautausmaa. Hautausmaalla on paikalla vuonna 1918 teloitettujen punakaartilaisten muistoksi vuonna 1940 pystytetty Punaisten muistomerkki.[1]
Sairaalan toiminta päättyy vuoden 2024 lopussa. Sairaalakiinteistöjä alettiin myydä vuonna 2023 yhden euron hintaan yritys- tai asumiskäyttöön.[4]
Marraskuussa 2024 sairaalan toiminta vähentyi ja osa siirtyi Turkuun, enää käytössä on Uutela-rakennus, jossa on lastenpsykiatrian toimintaa.[5]