Tynnyri
Seuraava artikkeli käsittelee aihetta Tynnyri, joka on tällä hetkellä herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tynnyri on jo pitkään ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja sen vaikutukset ovat ulottuneet yhteiskunnan eri osa-alueille. Tässä yhteydessä pyrimme analysoimaan perusteellisesti Tynnyri:n tärkeimmät näkökohdat sekä tarkastelemaan erilaisia näkökulmia, joiden avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla sen on tarkoitus tarjota kattava näkemys Tynnyri:stä, jotta lukija saa laajan ja täydellisen käsityksen tästä aiheesta.
Tynnyrillä tarkoitetaan taivutetuista laudoista ladottua lieriötä (esimerkiksi tammesta tehtyä), jonka toinen pää on suljettu. Sillä tarkoitetaan myös umpinaisia metallilieriöitä, jollaisia käytetään nykyään muun muassa polttoöljyn käsittelyssä sekä varastoinnissa.
Tynnyriä käytettiin ennen myös tilavuusmittana. Vuodesta 1855 Ruotsissa tynnyri nestetavaran mittana oli 125,62 litraa ja kuivatavaran mittana 146,35 litraa. Suomessa tynnyri kuivatavaraa oli 164,88 litraa. Tervatynnyrin koko oli 125 litraa (Rostockin mitta).[1]
Muut valmistusmenetelmät
Tynnyreitä valmistetaan myös seuraavista materiaaleista:
- Teräs, myös eri tavoin, kuten sinkillä, pinnoitettuna
- Alumiini
- Muovi
- Pahvi
Nykypäivänä suurin osa tynnyreitä menee teollisuuskäyttöön, ja ne valmistetaan yleisimmin teräksestä tai muovista.
Perinteinen tynnyri
Perinteisesti tynnyrit ovat kuperia eli pullottavat keskeltä (ks. kuvan viskitynnyrit). Kuperuuden ansiosta tynnyriä vieritettäessä suunnan muuttaminen on helppoa toisin kuin sylinteriä vieritettäessä. Kuperuus myös jakaa paineen tasaisemmin tynnyrin eri osiin.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Terva - Suomen ensimmäinen vientituote (Arkistoitu – Internet Archive)
