Tässä artikkelissa tutkimme Třebíč:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkia siihen liittyviä seurauksia. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Třebíč on ollut erittäin kiinnostava ja kiistanalainen aihe. Kautta historian Třebíč:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiselämän eri osa-alueilla, ja se on vaikuttanut sekä kulttuuriin että teknologiaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Třebíč:n eri puolia ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Olemme varmoja, että tämän analyysin avulla voimme paremmin ymmärtää Třebíč:n vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa.
Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Třebíč | |
---|---|
![]() Třebíčiä Jihlava-joen varrella. Taustalla kohoaa Pyhän Prokopiuksen basilika. |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Třebíč |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Tšekki |
Lääni | Vysočina |
Piirikunta | Třebíč |
Perustettu | 1277 |
Hallinto | |
– Pormestari | Pavel Janata |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 57.6 km² |
Korkeus | 405 m |
Väkiluku (2009) | 38 362 |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Třebíč (saks. Trebitsch) on kaupunki Tšekissä, Määrissä. Kaupungissa on 38 362 asukasta (2009)[1] ja se sijaitsee Jihlavajoen varrella. Kaupungin juutalainen kortteli ja Pyhän Prokopiuksen basilika kuuluvat UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Třebíč mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1101, kun määriläiset prinssit Oldřich Brněnský ja Litold Znojemský antoivat luvan benediktiiluostarin rakentamiselle. 1200-luvun lopussa kaupunkiin rakennettiin katolinen kirkko, joka pyhitettiin ensin Neitsyt Marialle ja myöhemmin pyhälle Prokopiokselle. Tämä basilika selviytyi myös luostarin kaatumisesta ja sitä pidetäänkin nykyään yhtenä tuon ajan merkittävimmistä rakennuksista.
Luostarin ympärillä kehittynyt Třebíč sai kaupunginoikeudet vuonna 1277. Vuonna 1355 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle IV ja Böömin kuningas Juhana Luxemburgilainen myönsivät luvan rakentaa kaupunginmuurit, jonka jäännökset ovat edelleen nähtävissä.
Matias Corvinus melkein tuhosi Třebíčin hussilaissodissa vuonna 1468. Myöhemmin kaupunki on joutunut muutamaan otteseen tulipalon kouriin. Tämän takia Třebíčistä ei löydy juurikaan rakennuksia gotiikan tai renessanssin ajalta.