Tšagatain kaanikunta
Tässä artikkelissa tutkimme Tšagatain kaanikunta:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja eri näkökulmia ilmiöön. Tšagatain kaanikunta:llä on ollut keskeinen rooli elämämme eri osa-alueilla syntymästään ajan myötä kehittyneeseen kehitykseen ja se on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja pohdintoja eri aloilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Tšagatain kaanikunta:een liittyviä syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kaikille tärkeästä aiheesta.
| Tšagatain kaanikunta Tsagadai Khan Uls Цагадайн улс |
|
|---|---|
1225–1687 |
|
|
|
|
| Hallitsija |
Kaani Tšagatai (ensimmäinen) Muhammad Imin (viimeinen) |
| Pääkaupunki | Almalik, myöhemmin Qarši |
| Uskonnot | tengrismi, buddhalaisuus, kristinusko, myöhemmin islam |
| Kielet | tšagatain kieli |
| Edeltäjä(t) | Mongolivaltakunta |
| Seuraaja(t) |
Timuridien dynastia Zungarin kaanikunta |
Tšagatain kaanikunta oli Tsingis-kaanin pojan Tšagatain perustama kaanikunta, joka sijaitsi Keski-Aasiassa. Tunnetaan myös nimillä Chagatai, Chagata, Chugta, Chagta, Djagatai ja Jagatai.[1] Se hajaantui Kublai-kaanin mongolivaltakunnasta sen jakaannuttua neljään osaan ja myöhemmin turkkilaistui.
Laajimmillaan valtakunta oli 1300-luvun lopulla, jolloin se ulottui Araljärven eteläosasta Amudarja-joelta Altaivuoristoon nykyisen Kiinan ja Mongolian rajalle.[2] Timur Lenk valtasi suuren osan kaanikunnasta vuonna 1370 ja lopullisesti kaanikunta hajosi 1600-luvun lopulla, jolloin siitä tuli osa Zungarin kaanikuntaa. Kiinan Qing-dynastia otti alueen hallintaansa 1700-luvun puolivälissä.
