Tšuktšien niemimaa
Tšuktšien niemimaa:n laajassa ja monipuolisessa maailmassa on loputtomasti tutkittavaa ja löydettävää. Olipa kyseessä itse Tšuktšien niemimaa, sen vaikutukset yhteiskuntaan tai sen kehitys ajan myötä, aina on jotain uutta opittavaa ja pohdittavaa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Tšuktšien niemimaa on edelleen jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Tässä artikkelissa sukeltamme Tšuktšien niemimaa:n eri puoliin, tutkimme sen merkitystä, haasteita ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Liity kanssamme tähän tutkimusmatkaan ja löydämme yhdessä lisää Tšuktšien niemimaa:stä.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tšuktšien niemimaa (ven. Чуко́тский полуо́стров, Tšukotski poluostrov) on Venäjän ja samalla koko Euraasian itäisin niemimaa Koillis-Siperiassa. Se ulottuu idässä Beringinsalmeen, joka erottaa sen Pohjois-Amerikasta, ja salmen rannalla on Aasian itäisin kohta Dežnevinniemi. Pohjoisessa niemimaa rajoittuu Jäämereen ja etelässä Beringinmereen, joka on Tyynenmeren pohjoisin osa.
Niemimaa kuuluu Tšukotkan autonomiseen piirikuntaan, ja sen asukkaat ovat pääosin tšuktšeja.
Niemimaalta Uelenista on kotoisin esimerkiksi tšuktšeihin kuuluva kirjailija Juri Rytheu.[1]
Lähteet
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Rytheu, Juri”, Otavan kirjallisuustieto, s. 659. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X