UTVA 66
Nykymaailmassa UTVA 66:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnan eri alueilla. UTVA 66 on kiinnittänyt tutkijoiden, akateemikkojen, johtajien ja kansalaisten huomion tieteellisestä poliittiseen sfääriin ja on saanut aikaan intensiivistä keskustelua ja analyyseja sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti UTVA 66:n eri puolia ja näkökulmia, tarkastelemme sen vaikutuksia tänään ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. Sen alkuperästä sen kehitykseen, mukaan lukien sen vaikutukset nykyhetkeen, syvennymme UTVA 66:n täydelliseen ja tyhjentävään analyysiin, jossa käsitellään sen positiivisia, negatiivisia ja kiistanalaisia puolia.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Utva 66 | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Koulutuslentokone |
| Miehistö | 1-2 |
| Matkustajat | 3 tai kaksi paaripotilasta |
| Valmistumisvuosi | 1966 |
| Valmistusmäärä | 130[1] |
| Mitat | |
| Pituus | 8,4 m |
| Kärkiväli | 11,4 m |
| Korkeus | 3,2 m |
| Nopeus | 230 km/h |
| Lentomatka | 740 km |
| Tyhjäpaino | 1250 kg |
| Voimanlähde | |
| Koneisto | Lycoming GSO-480-B1J6 |
| Teho | 340 hv |
Utva 66 oli Jugoslaviassa vuodesta 1966 alkaen valmistettu STOL-lentokone, joka kehitettiin Utva 60 -lentokoneesta. Koneita valmistettiin Utva-lentokonetehtaassa 130 kappaletta[1]. Sotilaallinen käyttö Jugoslavian ilmavoimissa päättyi 1999. Koneen siipiprofiili on NACA 4412.
Versiot
- 66-AM, ambulanssikone
- 66H
- 66V
- 66 Super STOL