Nykymaailmassa Uhri – elokuva metsästä on ongelma, joka on saanut merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Poliittisesta tieteenalalle Uhri – elokuva metsästä:stä on tullut jatkuvan mielenkiinnon ja keskustelun kohde. Koska Uhri – elokuva metsästä:n vaikutukset vaikuttavat suuresti ihmisten vuorovaikutukseen ja päivittäiseen elämäänsä, on erittäin tärkeää ymmärtää ja analysoida sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Uhri – elokuva metsästä:n eri näkökulmia ja ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.
Uhri – elokuva metsästä | |
---|---|
![]() Elokuvan juliste, Markku Lehmuskallio, 1998. |
|
Ohjaaja |
Anastasia Lapsui Markku Lehmuskallio |
Käsikirjoittaja |
Anastasia Lapsui Markku Lehmuskallio |
Tuottaja | Tuula Söderberg |
Säveltäjä | Antero Honkanen |
Leikkaaja |
Markku Lehmuskallio Anastasia Lapsui |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
![]() |
Tuotantoyhtiö | Jörn Donner Productions |
Ensi-ilta | 31. lokakuuta 1998 |
Kesto | 59 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Uhri – elokuva metsästä on Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion ohjaama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1998.[1]
Elokuva on kansantieteellinen elokuva sekä yhteiskunnallinen dokumentti Siperiassa asuvista selkupeista, jotka elävät metsästyksellä ja kalastuksella. Elokuvassa seurataan Juri Mihailovitš Kalinin perheen elämää, joka koostuu kalastamisesta, turkiseläinten pyydystämisestä ja saaliin vaihtamisesta ruokaan ja muihin hyödykkeisiin. Elokuvassa kuvataan myös selkupien elämänmuodon vähittäistä häviämistä, sillä nuoret eivät ole enää kovin kiinnostuneita kansansa perinteistä ja monet heistä ovat siirtymässä asumaan kyliin ja he hakeutuvat työhön öljyteollisuuden pariin.[1][2]