Nykymaailmassa Umami:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaiken ikäisille ihmisille. Tällä hetkellä Umami on jatkuva keskustelun ja pohdinnan lähde, koska sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Umami on edelleen ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa populaarikulttuuriin vaikutuksestaan globaaliin talouteen. Kautta historian Umami on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena sen merkityksen ja manipuloinnin ymmärtämiseksi. Siksi tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti ja huolellisesti Umami-ilmiötä analysoimalla sen merkitystä ja sen vaikutuksia modernin elämän eri alueilla.
Umami eli lihaisa[1] on yksi ihmisen aistimasta viidestä perusmausta makean, suolaisen, happaman ja karvaan ohella.[2] Umamia sanotaan esiintyvän esimerkiksi arominvahventeena käytetyssä natriumglutamaatissa, joissain juustoissa, soijakastikkeessa ja hyvin kypsyneessä tomaatissa sekä maustamattomassa lihassa. Umami on japania, うま味, ja se tarkoittaa suomeksi likimain ”herkullinen maku” tai ”miellyttävä, ruokahalua herättävä maku”, ja sen määritteli perusmauksi ensimmäistä kertaa japanilainen Kikunae Ikeda vuonna 1908.[3]