Uumaja

Uumaja

Uumaja

Koordinaatit: 63°49′32″N, 20°15′49″E

Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västerbottenin lääni
Maakunta Västerbotten
Kunta Uumajan kunta
Pinta-ala
 – Maa 34,15 km²
Väkiluku 79 594
 – Väestötiheys 2 330,7 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.


















Uumajan raatihuone. Uumajan keskusrautatieasema. Uumajan vanhin paloasema on rakennettu vuonna 1888. Vänortsparken. Puiston nimi merkitsee Ystävyyspaikkakuntapuistoa. Uumajaa kuvattuna Hamrinsbergetiltä. Uumajanjoki kaupungin kohdalla.

Uumaja (ruots. Umeå, pohjoissaameksi Ubmi) on Västerbottenin läänin pääkaupunki ja Uumajan kunnan keskustaajama. Vuoden 2010 lopussa kaupunkitaajamassa oli 79 594 asukasta. Uumaja oli vuoden 2014 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Riian kanssa.

Uumajan lentoasema sijaitsee noin viisi kilometriä keskustasta etelään, ja sieltä on useita lentoyhteyksiä muualle maahan. Uumajassa on oma jokisatama sekä ulkosatama (Holmsund). Lauttaliikenne Vaasaan lähtee Holmsundin satamasta, joka sijaitsee noin 15 kilometriä keskustasta etelään. Autolla noin 20km E12-tietä.

Uumaja on saanut nimensä Uumajanjoen mukaan, jossa sana uuma tarkoittaa jylisevää jokea. Uumaja sai kaupunginoikeudet vuonna 1622. Venäläiset polttivat kaupungin vuonna 1714 isonvihan aikana. Uudelleen se paloi 1888.

Nähtävyyksiä

Keskustassa on raatihuonetta ympäröivä Raatihuoneentori (ruots. Rådhustorget). Torilta lähtevän Storgatanin varrella ovat muun muassa Uumajan kaupunginkirkko (1894) ja maaherran residenssi (ruots. residenset, 1894). Muita nähtävyyksiä ovat maaseurakunnan kirkko (ruots. Backens kyrka, 1508) sekä Västerbottenin museo ja Gammlian ulkoilmamuseo. Uumajan lähistöllä on Arboretum Norr, Holmön-saaren luonnonsuojelualue ja Norrforsenin kalliopiirrokset. Kaupungissa sijaitsee myös Volvo kuorma-autojen hyttitehdas sekä kitaramuseo Guitars.

Vuosittain kaupungissa pidetään kamarimusiikki- ja jazzfestivaalit (ruots. Umeå kammarmusikfestival ja Umeå jazzfestival).

Uumajassa toimii kaksi yliopistoa: vuonna 1963 perustettu Uumajan yliopisto (Umeå universitet) sekä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kampus.

Urheilu

Uumajasta tulee maailman parhaisiin naisten jalkapalloseuroihin kuuluva Umeå IK, jonka riveissä pelasi muun muassa vuosina 2004–2008 Brasilian Marta. Kaupungista on kotoisin myös jääkiekkoseura IF Björklöven, joka on voittanut jopa Ruotsin-mestaruuden. Vuoden vaihteessa 2000 kaupungissa järjestettiin jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut.

Väestönkehitys

Uumajan taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960    32 492
1965    39 889
1970    47 692
1975    49 715
1980    52 719
1990    60 305
1995    68 494
2000    70 959
2005    75 643
2010    79 594
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Uumaja kasvoi yhteen Tomtebon kanssa vuonna 2010.

Uumajan väestönkasvusta suuri osa selittyy muualta Ruotsista tulleilla Uumajan yliopiston opiskelijoilla. Kaupungin asukkaista merkittävä osa on opiskelijoita. Osa opiskelijoista jää Uumajaan.

Kaupunginosat

Keski-Uumaja

Etelä-Uumaja

Länsi-Uumaja

Kaakkois-Uumaja

Pohjois- ja Koillis-Uumaja

Uumajan lentoasema sijaitsee Alvikissä.

Tunnettuja uumajalaisia

Lähteet

  1. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet Kielikello. 8/1976. Viitattu 25.3.2022.
  3. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  4. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Västerbottenin läänin kuntien keskustaajamat
BjurholmDoroteaLyckseleMalåNordmalingNorsjöRobertsforsSkellefteåSorseleStorumanUumajaVilhelminaVindelnVännäsÅsele
Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamistaLuettelo Ruotsin kunnista
Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku