Nykymaailmassa Unic on ajankohtainen aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen eri aloilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan Unic on noussut jatkuvan keskustelun aiheeksi, joka synnyttää ristiriitaisia mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Kautta historian Unic on ollut useiden tutkimusten, tutkimusten ja analyysien kohteena, joissa on yritetty selvittää sen monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Unic:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
Unic Oy oli osuuspankkiryhmään 1967 perustettu ATK-palvelutalo. Unic oli aikansa merkittävimpiä palkkahallinnon ja taloushallinnon ohjelmistojen tuottajia. Muita 1960–1980-luvun merkittäviä toimijoita atk-palvelualalla olivat muun muassa Nokian laskentakeskus, Tietotehdas Oy, Nixdorff Oy, Systek Oy. Unic noteerattiin pörssin OTC-listalla 26.9.1988–20.12.1995.[1]
Tietotehdas Oy, (josta myöhemmin tuli ensin TietoEnator Oy ja sittemmin Tieto Oyj), osti Unicin 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen Unic toimi nimellä TT-Unic Oy (perustettu 28. joulukuuta 1995) ja myöhemmin nimellä TietoEnator Applications Oy ja Personec Oy. TietoEnator myi vuonna 2006 Personec Oy:n Nordic Capital -sijoitusyhtiölle. Yhtiön nimi on nykyään Aditro Oy.
Unic Oy:n toimintaan yhdistyi Tietotehtaan yhteydessä Valtion tietokonekeskuksen (VTKK) palkkaohjelmistot kuten HEPLA. Tietotehtaan puolelta tuli mm. Meritt -ohjelmistot ja HHP -palkkasovellus. Tietotehdas oli ostanut myös Tietovoima Oy:ltä Syslat palkkasovelluksen joka liittyi myös uuteen Unic Oy:n.
Yhtiön merkittävimpiä palkkahallinnon tuotteita ovat Master, Intime Open, Wintime, Fortime, Tikon ja Regime -nimiset palkka- ja taloushallinnon ohjelmistot. Nykyään ne tunnetaan nimillä Personec W , Personec F (ent. Fortime) ja Personec R (ent. Regime), Personec tikon (ent. Tikon).