Universaalipreskriptivismi-aihe on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Koska se on merkityksellinen nykyisessä ympäristössä, ei ole yllättävää, että siitä on tullut lukuisten keskustelujen ja analyysien aihe. Universaalipreskriptivismi:n merkitys ulottuu useille alueille, politiikasta populaarikulttuuriin, vaikuttaen käsityksiimme ja päätöksiimme. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Universaalipreskriptivismi:een liittyviä eri näkökohtia ja tutkimme sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kattavan ja kriittisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan syvempää ymmärrystä sen merkityksestä ja vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme.
Universaalipreskriptivismi on R. M. Haren kehittämä uudenlainen versio kantilaisesta moraalista, joka sisältää vahvoja preferenssiutilitaarisia osia. Teorian mukaan kaikkea toimintaa pitäisi ohjata säännöillä "minun tulisi tehdä X aina tilanteessa Y", kunhan kaikki relevantit, universaaliset faktat ovat samanlaisia.
Haren teoriaan mahtuu eri ihmisten preferenssien ja utiliteetin kunnioitus, vaikka itse normatiivinen osuus tarjoaakin puhtaan deontologisia sääntöjä. Haren mukaan kaikkien eettisten sääntöjen pohjana tulisi olla logiikka.
Michael E. Berumen on sympatisoinut Haren näkemyksiä, kuten myös Peter Singer, joka tosin edustaakin enemmän utilitaarista koulukuntaa.