Urkurakentamo Martti Porthan
Nykyään Urkurakentamo Martti Porthan on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa. Urkurakentamo Martti Porthan:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on herättänyt laajaa keskustelua ja lisännyt kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Urkurakentamo Martti Porthan on ollut sen alkuperän vaikutuksesta nykypäivään lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja analyysien kohteena, jotka pyrkivät valaisemaan sen monia ulottuvuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Urkurakentamo Martti Porthan:n eri puolia ja sen vaikutusta ympäristöömme. Tavoitteena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
| Urkurakentamo Martti Porthan Oy |
|
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1986 |
| Toimitusjohtaja | Martti Porthan |
| Kotipaikka | Tervakoski |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | soitinvalmistus |
| Tuotteet | Urkurakennus ja -restaurointi |
| Henkilöstö |
10 (2006) 0 (2022) |
Urkurakentamo Martti Porthan on urkujen valmistaja, joka aloitti toimintansa vuonna 1986. Urkurakentamon pääverstas on Janakkalassa Tervakoskella, pilliverstas puolestaan Kangasalla.
Yritykseen tuli työntekijöitä toimintansa lopettaneesta Kangasalan urkutehtaasta, ja sen jatkajan Kangasalan urkurakentamon lopettaessa sieltä hankittiin Porthanille metallipilliverstas. Yritys rakentaa niin sanottuja tyylinmukaisia urkuja.[1]
Urkurakentamo Martti Porthan on rakentanut pohjoissaksalaista tyyliä edustavat Janakkalan kirkon urut, keskisaksalaista barokkia edustavat Kotkan kirkon urut[2] ja romanttista tyyliä edustavat Vähänkyrön ja Iitin kirkon urut. Iitin uruissa on tallella vanha julkisivu. Vuonna 2006 valmistuivat pohjoissaksalaista barokkityyliä edustavat urut Helsingin tuomiokirkon kryptaan.
Urkurakentamo suosii umpipuuta urkusoinnin parantamiseksi ja valmistaa urkujen pillit itse. Myös lämpökäsiteltyä puuta käytetään, koska sen ominaisuudet muistuttavat parisataa vuotta sitten kaadettua puuta. Solukkoa tukkiva pihka ja muut mineraalit häviävät, solurakenne avautuu, jolloin puun akustiset ominaisuudet paranevat.
17. kesäkuuta 2006 Urkurakentamo Martti Porthan täytti 20 vuotta. Juhlan kunniaksi järjestettiin Janakkalan kirkossa juhlakonsertti, jossa esiintyivät Kati Hämäläinen, Päivi Järviö, Kari Jussila ja Olli Porthan. Juhlapuheen piti Hannu Taanila.
Vuoden 2022 aikana urkurakentamon viimeisetkin palkatut työntekijät siirtyivät eläkkeelle, ja tällöin jäivät keskeneräisiksi Ylivieskan uuteen kirkkoon rakenteilla olleet urut.
Porthanin valmistamia urkuja
- 1989 Urjalan kirkko[2]
- 1991 Savonlinnan tuomiokirkko[2]
- 1993 Janakkalan kirkko[2]
- 1994 Hollolan kirkko
- 1995 Tukholman suomalainen kirkko[2]
- 1996 Sibelius-Akatemian harjoitusurut[2]
- 1998 Kotkan kirkko[2]
- 2000 Vähänkyrön kirkko[2]
- 2003 Pakilan Hyvän Paimenen kirkko[2]
- 2004 Länsi-Pasilan kappeli
- 2005 Helsingin Paavalin kirkon kuoriurut[2]
- 2006 Oulun ammattikorkeakoulun urut[2]
- 2008 Viikin kirkko
- 2010 Länsi-Porin kirkko[3]
- 2010 Pietarin Pyhän Marian kirkko[4]
- 2011 Pispalan kirkko[3]
- 2013 Raahen kirkko
- 2014 Lappeen Marian kirkon kuoriurut
- 2017 Kinnulan kirkon urut[5]
- 2020 Eurajoen kirkko
Restaurointeja
- 1998 Lapuan tuomiokirkon urut (Suomen suurimmat urut)
- 2004 Luopioisten kirkon urut
- 2011 Helsingin Musiikkitalon Organon-salin urut (ainakin yhdet)
Lähteet
- ↑ Näin toimimme Urkurakentamo Martti Porthan. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ a b c d e f g h i j k Referenssit, Urkurakentamo Martti Porthan
- ↑ a b Antti Lehmusvirta: Tampereen ensimmäiset barokkiurut Pispalaan. Aamulehti, 22.6.2011, s. A13.
- ↑ https://www.kirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaista/uutiset/pietarin-pyhan-marian-kirkon-urut-otetaan-kayttoon/
- ↑ KINNULAN PORTHAN-URUT Kinnulan seurakunta. Viitattu 17.11.2019.