Nykyään Ursula Happe on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Ursula Happe on jatkossakin analyysin, keskustelun ja pohdinnan kohteena joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, kulttuurivaikutuksensa tai nykypäivän merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella Ursula Happe:tä on tutkittu ja siitä kirjoitettu laajasti, ja se tarjoaa erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka mahdollistavat paremman käsityksen sen merkityksestä ja laajuudesta. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Ursula Happe:n tärkeimpiä puolia ja pohdimme sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Ursula Happe | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. lokakuuta 1926 |
Kuollut | 26. maaliskuuta 2021 (94 vuotta) |
Kansalaisuus |
![]() |
Uimari | |
Lajit | rintauinti, perhosuinti |
|
Mitalit | ||
---|---|---|
![]() | ||
![]() |
Melbourne 1956 | 200 m rintauinti |
EM-kilpailut (pitkä rata) | ||
![]() |
Torino 1954 | 200 m rintauinti |
![]() |
Torino 1954 | 100 m perhosuinti |
Ursula Happe (o.s. Krey, 20. lokakuuta 1926 Danzigin vapaakaupunki – 26. maaliskuuta 2021 Dortmund)[1][2] oli saksalainen uimari. Hän voitti kesäolympialaisissa 1956 naisten 200 metrin rintauinnin kultaa ajalla 2.53,10.[3][4][5]
Happen poika Thomas Happe on käsipallon olympiamitalisti.[1]