Utsjoen kirkko

Tänään puhumme Utsjoen kirkko:sta. Tämä on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Utsjoen kirkko:stä on tullut jotain, jota emme voi sivuuttaa, joko sen vaikutuksen vuoksi yhteiskuntaan tai henkilökohtaiseen elämäämme. Se on aihe, joka on herättänyt tunteita ja keskustelua, ja on johtanut pohdiskeluun sen merkityksestä jokapäiväisessä elämässä. Monet asiantuntijat ovat tutkineet ja analysoineet Utsjoen kirkko:tä eri näkökulmista, ja tänään haluamme syventää sen merkitystä, laajuutta ja merkitystä. Toivomme, että tämä artikkeli antaa sinulle laajemman ja selkeämmän näkemyksen Utsjoen kirkko:stä ja kutsuu sinut pohtimaan ja syventämään sen merkitystä nykymaailmassamme.

Utsjoen kirkko
Sijainti Utsjoki
Koordinaatit 69°51′49″N, 027°00′22″E
Seurakunta Utsjoen seurakunta
Rakentamisvuosi 1853
Suunnittelija Ernst Lohrmann
Materiaali kivi
Istumapaikkoja 230
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kirkko sisältä

Utsjoen kirkko on kirkko Utsjoella pohjoisessa Lapissa. Se on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin kirkko. Kirkon suunnitteli Ernst Lohrmann intendentinkonttorissa ja se rakennettiin harmaakivestä vuosina 1850–1853. Kirkko on pieni, istumapaikkoja on 230 ja pinta-ala on 170 neliömetriä. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, torni on sen itäpäässä ja länsipäässä on kirkkosalia matalampi tasakattoinen sakaristo.

Alttaritaulun Ylösnousemus (270 × 140 cm öljymaalaus kankaalle) maalasi Aukusti Koivisto vuonna 1924. Aiemmin alttariseinällä oli ollut vain puinen kullattu risti.[1]

Utsjoen kirkko sijaitsee valtatien 4 varrella noin kuusi kilometriä Utsjoen kirkonkylän eteläpuolella. Pidemmän matkan takaa kirkkoon saapuneet ihmiset ovat yöpyneet kirkon lähistöllä olevissa kirkkotuvissa. Utsjoen kirkkotuvat on entisöity perustusten pohjalta, vanhimmat ovat 1700-luvulta ja suurin osa 1800-luvulta. Kirkkotupia on yhteensä 14 ja lisäksi on yksi entisöity kammi.[2]

Yhdessä viereisen Utsjoen pappilan kanssa Utsjoen kirkko ja Utsjoen kirkkotuvat ovat osa Museoviraston vuonna 2009 valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Utsjoen kirkkomaisemaa.[3]

Lähteet

  1. ↑ Pekka Rönkkö: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 147–149. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4
  2. ↑ Utsjoen kirkkotuvat Utsjoen matkailuimagon kehittämishanke. Arkistoitu 3.9.2017. Viitattu 3.3.2015.
  3. ↑ Utsjoen kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla