Väestötiheys

Nykyään Väestötiheys:stä on tullut laajasti keskusteltu aihe, joka kiinnostaa sekä asiantuntijoita että suurta yleisöä. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Väestötiheys on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Väestötiheys:n merkitystä, analysoimme sen eri näkökulmia ja tarjoamme kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa. Väestötiheys ansaitsee yksityiskohtaista ja kriittistä huomiota sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja maailmanlaajuiseen talouteen, jotta se ymmärtää sen todellisen ulottuvuuden yhteiskunnassamme.

Alueelliset väestötiheydet maapallolla.

Väestötiheys tai väestöntiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Tyypillisesti väestötiheys ilmoitetaan asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²). Alueen väestötiheys saadaan seuraavasti:

Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhaanjohtava, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa tai aavikkoa.[1]

Itsenäisten valtioiden väestötiheys vaihtelee kaupunkivaltio Monacon lähes 18 000 asukkaasta neliökilometrillä milloin? Mongolian 1,9 asukkaaseen neliökilometrillä.[2]

Suomen väestötiheys

Suomen väestötiheys (asukasta/km²) kunnittain vuonna 2016.

Suomen väestötiheys on noin 17,64 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden, joten eurooppalaisessa ja pohjoismaisessakin vertailussa Suomi on keskimäärin varsin harvaan asuttu maa. Asutus on kuitenkin voimakkaasti keskittynyt niin, että vedettäessä suora linja Vaasasta Lappeenrantaan valtaosa väestöstä asuu sen eteläpuolella. Lisäksi tälläkin alueella väestö on keskittynyt suurimmille kaupunkiseuduille, valtateiden ja rautateiden varteen.

Suomessa tiheimmin asuttu maakunta on Uusimaa, jonka tiheys on 170,4 asukasta/km² (31.7.2010) eli Saksan keskimääräinen asukastiheys. Tiheimmin asuttu kaupunki on Uudellamaalla sijaitseva Helsinki, jonka väestötiheys on 2 741 asukasta/km² (31.7.2010). Helsingin tiheimmin asuttu kaupunginosa on Punavuori; yli 20 000 asukasta/km² ja tiheimmin asuttu kaupunginosan osa-alue on Kallion Torkkelinmäki; yli 31 000 asukasta neliökilometrillä.

Paikkakunnittain väestötiheys vaihtelee Helsingin vajaasta kolmestatuhannesta asukkaasta Savukosken 0,17 asukkaaseen neliökilometrillä.

Väestötiheys maakunnittain 2006
Maakunta Maapinta-ala (km²) Väkiluku Väestötiheys (as/km²)[3]
Uusimaa 9 132 1 550 362 170,4
Varsinais-Suomi 10 664 457 789 42,9
Satakunta 7 956 229 360 28,8
Kanta-Häme 5 199 169 952 32,7
Pirkanmaa 12 446 472 181 37,9
Päijät-Häme 5 127 199 235 38,9
Kymenlaakso 5 112 184 241 36,0
Etelä-Karjala 5 613 135 255 24,1
Etelä-Savo 13 997 159 492 11,4
Pohjois-Savo 16 772 249 498 14,9
Pohjois-Karjala 17 763 167 519 9,4
Keski-Suomi 16 708 269 636 16,1
Etelä-Pohjanmaa 13 445 193 585 14,4
Pohjanmaa 7 749 174 211 22,5
Keski-Pohjanmaa 5 272 70 672 13,4
Pohjois-Pohjanmaa 35 232 380 668 10,8
Kainuu 21 506 84 350 3,9
Lappi 92 840 184 935 2,0
Ahvenanmaa 1 554 26 923 17,3
Manner-Suomi 302 532 5 250 032 17,4
Koko maa 304 086 5 276 955 17,4

Katso myös

Lähteet

  1. Väestötieteen perusteet – Tilastokeskus
  2. Guinness World Records 2005, s. 81. Sanoma Magazines Finland 2004.
  3. Suomi lukuina 2006: Väestö vuoden 2006 lopussa. Tilastokeskus

Aiheesta muualla