Nykymaailmassa Väinö Kustaa Siltala on ollut kasvavan kiinnostuksen ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla. Perustamisestaan lähtien Väinö Kustaa Siltala on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion, ja se on synnyttänyt sarjan keskusteluja ja pohdintoja sen vaikutuksista, merkityksellisyydestä ja mahdollisista seurauksista. Väinö Kustaa Siltala:een liittyvät erilaiset lähestymistavat ja näkökulmat ovat synnyttäneet laajan tietojoukon, joka vaihtelee historiallisista ja kulttuurisista näkökohdista tieteellisiin ja teknologisiin kysymyksiin. Tässä mielessä tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja monialaisen näkemyksen Väinö Kustaa Siltala:stä, jossa käsitellään erilaisia näkökohtia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme syventää sen ymmärrystä ja merkitystä nykyään.
Väinö Kustaa Siltala (8. joulukuuta 1885 Saapaskylä, Koski Hl – 26. heinäkuuta 1925 Koski Hl) oli tunnettu voimamies.
Siltalan suku on isän puolelta kotoisin Padasjoen Auttoisilta, jossa isoisä oli torpparina. Siltala-sukunimi saatiin, kun pojat menivät kouluun ja heiltä kysyttiin nimeä. Kotipaikkaa kutsuttiin Sillantaukseksi ja Siltalaksi. Väinö Kustaalla oli pituutta 202 cm ja painoa enimmillään 146 kg. Hänet on haudattu Hämeenkosken Valkjärven hautausmaalle.
Hämeenkoskella Siltalaa pidetään tunnettuna. Vuoden 2009 kuntaidentiteettiselvityksessä Siltala listattiin yhdeksi kunnan historian tärkeimmistä henkilöistä.[1]