Väinö Tiiri

Tässä artikkelissa perehdymme Väinö Tiiri:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Ilmestymisestään lähtien Väinö Tiiri on vanginnut eri yleisöjen huomion ja synnyttänyt keskustelua, pohdiskelua ja ristiriitaisia ​​tunteita. Vuosien varrella Väinö Tiiri on osoittanut vaikutuksensa eri aloilla teknologiasta taiteeseen, mukaan lukien politiikka ja populaarikulttuuri. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Väinö Tiiri:n merkitystä nykymaailmassa ja sen mahdollisuuksia muuttaa ympärillämme olevaa todellisuutta.

Mitalit
Väinö Tiiri vuonna 1912.
Väinö Tiiri vuonna 1912.
Maa:  Suomi
Miesten voimistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Tukholma 1912 joukkuevoimistelu,
vapaa järjestelmä
Pronssia Pronssia Lontoo 1908 joukkuevoimistelu

Väinö Edward Tiiri (31. tammikuuta 1886 Loimaa – 30. heinäkuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen voimistelija, voimistelunopettaja ja vanhasuomalainen aktivisti.

Tiiri osallistui voimistelijana Suomen joukkueessa vuoden 1908 kesäolympialaisiin voittaen miesten joukkuevoimistelun pronssia sekä vuoden 1912 kesäolympialaisiin saavuttaen hopeaa miesten vapaan järjestelmän joukkuevoimistelussa.

Aktivistisen liikehdinnän käynnistyessä vuonna 1914 Väinö Tiiri oli voimistelunopettaja ja Satakuntalaisen osakunnan kuraattori. Lisäksi hän oli vanhasuomalaisen Suomalainen Nuija -järjestön puheenjohtaja.

Tiiri kuului Ostrobotnialla marraskuussa 1914 pidetyn aktivistien kokouksen (”kassahuoneen kokouksen”) koollekutsujiin. Tätä kokousta pidetään jääkäriliikkeen ja välillisesti Suomen itsenäistymisen yhtenä alkusysäyksenä. Vuoden 1914 lopulla Tiiri oli jäsenenä Ylioppilaiden keskuskomiteassa satakuntalaisten edustajana ja kuului sen pienempään sisärenkaaseen. Tiiri oli mukana myös vuoden 1915 puolella muodostetussa Keskuskomiteassa, joka värväsi ensimmäiset jääkärit, pfadfinderit.[1]

Tiiri siirtyi sisällissodan jälkeen armeijan palvelukseen ja toimi useissa eri joukko-osastoissa. Myöhemmin hän toimi yleisesikunnan urheilutoimiston päällikkönä majuriksi ylennettynä. Väinö Tiiri oli Suomen olympiakomitean hallituksen jäsen vuosina 1923–1926 sekä edelleen vuosina 1926–1928. Hän toimi vuoden 1928 Amsterdamin olympialaisissa viisiottelujoukkueen johtajana ja palkintotuomarina voimistelussa.[2][3]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Lackman 2000, 133–134. Kumpaakaan näistä keskuskomiteoista ei tule sekoittaa C.K.:hon (Centralkomittén), joka koostui vanhemmista, nuorten aktivismille myötämielisistä poliitikoista.
  2. ↑ Kuolleita - Majuri Väinö Edvard Tiiri. Helsingin Sanomat, 12.7.1966, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.8.2023.
  3. ↑ Suomen olympiakomitean hallitukset 1907– (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

  • Lackman, Matti: Suomen vai Saksan puolesta? : jääkäreiden tuntematon historia. Otava, 2000. ISBN 951-1-16158-X
  • Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1
  • Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Helsinki: WSOY, 1966.
  • Nummila, Kari: Majuri Väinö Tiiri, jääkäriaktivisti. Saviseudun Joulu 1997.