Väkivaltakoneisto
Nykymaailmassa Väkivaltakoneisto on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyseessä teknologia, lääketiede, politiikka tai kulttuuri, Väkivaltakoneisto:stä on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe. Globalisaation ja sosiaalisen median edistymisen myötä Väkivaltakoneisto on tullut helpommin saavutettavaksi ja merkityksellisemmäksi yhä useammalle ihmiselle ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Väkivaltakoneisto:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään, mukaan lukien sen merkitys nykyisessä kontekstissa, Väkivaltakoneisto paljastuu ratkaisevana pisteenä nykyajan panoraamassa. Seuraavilla riveillä analysoimme Väkivaltakoneisto:n eri puolia ja sen roolia nykymaailmassa pyrkien ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä modernin elämän eri aloilla.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Väkivaltakoneistolla tarkoitetaan useimmiten perinteisessä valtio-opillisessa tutkimuksessa valtion järjestyksellisiä tehtäviä hoitavia organisaatioita: poliisia, oikeuslaitosta, vankiloita ja armeijaa. Väkivaltakoneisto valvoo valtion lakien noudattamista ja puolustaa valtiota muiden valtioiden hyökkäyksiltä.
Väkivaltakoneistoon liittyy olennaisena osana väkivaltamonopoli, jonka valtio varaa itselleen. Väkivallan yksinoikeus valtion oikeutena periytyy uuden ajan alussa vakiintuneesta keskitetystä valtiosta, joka korvasi feodaalisen järjestelmän. Kärjistetysti tämä siis kieltää yksittäisiltä kansalaisilta esimerkiksi oman yksityisarmeijan pitämisen.
Väkivaltamonopoli on myös yhteiskuntasopimuksellisissa teorioissa perustettavan valtion määritelmä. Esimerkiksi hobbesilaisessa yhteiskuntafilosofiassa väkivaltakoneisto on suvereenin absoluutin työkalu ehkäistä luonnollisessa tilassa vallitsevaa kaikkien sotaa kaikkia vastaan (bellum omnium contra omnes).
Norbert Elias ja Max Weber määrittelevät valtion vaatimukseksi, että sillä on tietyllä maantieteellisellä alueella väkivallan yksinoikeus.
Termiä väkivaltakoneisto käytetään yhä politologisessa kirjallisuudessa, mutta jotkutselvennä pitävät sitä vasemmistosävytteisenä. Heidän mukaansa puolueettomampi ja täsmällisempi ilmaisu on voimankäyttö.
Lähteet
- Enbom, Leena, Pesonen, Pete & Suodenjoki, Sami (toim.): Valvottu ja kuritettu työläinen. (Sarja: Väki voimakas, ISSN 0782-2332; 33.) Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2020.
- Väkivaltakoneistot ja kansanvallan lisääminen. (Valtiosääntökomitean mietinnön (KM 1974:27) liite 28) Helsinki: Valtiosääntökomitea, 1971.