Välilyönti

Nykymaailmassa Välilyönti on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Olipa kyse politiikasta, kulttuurista, tieteestä tai millä tahansa muulla alalla, Välilyönti on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Kautta historian Välilyönti on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja se on merkinnyt merkittäviä virstanpylväitä ja muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Välilyönti:een ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa.

Välimerkit

piste .
pilkku ,
kaksoispiste :
puolipiste ;
kysymysmerkki ?
huutomerkki !
heittomerkki ’
lainausmerkit ” ”, » », ’ ’
viivamerkit -, –, —, −
sulkeet ( ), , { }, ⟨ ⟩
kolme pistettä …
vinoviiva /
kenoviiva \
välilyönti  
Välilyöntien käyttöä teksteissä. Vasen teksti on tehty kirjoituskoneella ja oikean teksti on painettua tekstiä. Sanojen välilyönnit ovat yksinkertaisia ja lauseiden väliset ovat kaksinkertaisia välilyöntejä.

Kirjoituksessa välilyönti eli sanaväli on mikä tahansa ei-näkyviä merkkejä tai tyhjää sisältävä jakso kirjoitettujen merkkien välillä konekirjoitetussa tai painetussa tekstissä sekä tekstinkäsittelyn avulla tehdyissä dokumenteissa. Termillä viitataan yleensä tyhjään tilaan, jota käytetään sanojen väliseen katkoon.

Käsin kirjoitetussa tekstissä välilyöntiä vastaa sanaväli. Antiikin roomalaiset ja kreikkalaiset eivät käyttäneet sanavälejä. Myös meille läheisessä riimukirjoituksessa sanavälit puuttuivat.

Kirjoituskoneiden ja tietokoneiden näppäimistöissä on erityinen välilyöntinäppäin välilyönnin tuottamiseksi.

Typografiassa on erilaisia sanavälimerkkejä, jotka eroavat toisistaan leveydeltään. Tietotekniikassa välilyöntikin käsitetään merkiksi, ja siitä käytetään myös nimityksiä tyhjämerkki (engl. space) tai blanko. Unicodessa seuraavat bittiyhdistelmät vastaavat erilaisia ja osin erilevyisiä sanavälejä. Leveydet määritellään neliön (em) murto-osina.

Unicode Englanninkielinen nimi[1] Suomenkielinen nimi[2][3][4] Leveys[1][2]
U+0020 SPACE välilyönti keskimäärin 1/3 em, tasatussa tekstissä venyvä
U+00A0 NO-BREAK SPACE yhdistävä välilyönti, sitova välilyönti kuten välilyönti, muttei välttämättä venyvä
U+1680 OGHAM SPACE MARK usein viiva eikä väli (ogamissa)
U+180E MONGOLIAN VOWEL SEPARATOR ei leveyttä
U+2000 EN QUAD 1/2 em
U+2001 EM QUAD 1 em
U+2002 EN SPACE puolikas, en-väli 1/2 em
U+2003 EM SPACE neliö, em-väli 1 em
U+2004 THREE-PER-EM SPACE 1/3 em
U+2005 FOUR-PER-EM SPACE neljännesväli 1/4 em
U+2006 SIX-PER-EM SPACE 1/6 em
U+2007 FIGURE SPACE numeromerkkien levyinen
U+2008 PUNCTUATION SPACE pistemerkin ”.” levyinen
U+2009 THIN SPACE ohuke 1/5 (joskus 1/4 tai 1/6) em
U+200A HAIR SPACE hieno väli hyvin kapea väli, esim. 1/24 em
U+200B ZERO WIDTH SPACE leveydetön väli ei väliä, mutta voi venyä
U+202F NARROW NO-BREAK SPACE kapea yhdistävä välilyönti, kapea sitova välilyönti kapeampi kuin yhdistävä välilyönti
U+205F MEDIUM MATHEMATICAL SPACE 4/18 em
U+3000 IDEOGRAPHIC SPACE CJK-ideografien levyinen (kiinassa, japanissa ja koreassa)
U+FEFF ZERO WIDTH NO-BREAK SPACE näkymätön

Lähteet

  • Itkonen, Markus: Typografian käsikirja. (2., tarkistettu painos) Helsinki: RPS-yhtiöt, 2004. ISBN 952-5001-09-1

Viitteet

  1. ↑ a b Korpela, Jukka: Unicode spaces jkorpela.fi. 19.8.2013. Viitattu 3.11.2013. (englanniksi)
  2. ↑ a b Itkonen 2004, s. 99–100
  3. ↑ Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Arkistoitu 9.11.2013. Viitattu 3.11.2013.
  4. ↑ Korpela, Jukka: Välilyönnit (luku 4: Kirjoitusmerkit) Nykyajan kielenopas. 31.10.2013. Viitattu 3.11.2013.