Välimuotofossiili

Nykymaailmassa Välimuotofossiili:stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostava aihe. Puhummepa sitten tekniikasta, tieteestä, politiikasta, taloudesta tai mistä tahansa muusta alasta, Välimuotofossiili:llä on keskeinen rooli elämässämme. Yhteiskunnan kehittyessä ja uusien ideoiden kehittyessä Välimuotofossiili on saavuttanut merkityksen, jota ei voida sivuuttaa. Tässä artikkelissa tutkimme Välimuotofossiili:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Välimuotofossiili on ollut jatkuvan keskustelun aihe nykymaailmassa.

Archeopteryx on yksi tunnetuimmista välimuotofossiileista ja se osoittaa todisteita lintujen kehittymisestä Theropod-dinosauruksista.

Välimuotofossiili on historiallinen eliöryhmien yhteiseen haarautumiskohtaan ajoitettu esimuoto. Tällaisia ovat olleet 375 miljoonaa vuotta sitten elänyt, maa- ja vesielämään sopeutunut Tiktaalik roseae ja 150 miljoonaa vuotta sitten elänyt liskolintu.[1][2][3]

Haarautumiskohtaan ajoittuvaa välimuotofossiilia etsiessä sitä voidaan kutsua myös "puuttuvaksi renkaaksi". Välimuotofossiililla on samanlaisia piirteitä ja ominaisuuksia, jollaisia siitä haarautuneilla eliöillä on. Haarautuminen voi johtua esimerkiksi muuttuneista elinolosuhteista ja niihin mukautumisesta.[4]

Lähteet

  1. ↑ Fossiilin ikä 375 miljoonaa vuotta – tiktaalik oli kalan ja maaeläimen välimuoto T&T. Viitattu 12.2.2019.
  2. ↑ Puuttuva linkki dinosaurusten evoluutiossa tekniikanmaailma.fi. Viitattu 12.2.2019.
  3. ↑ N. H. Shubin, E. B. Daeschler, F. A. Jenkins: Pelvic girdle and fin of Tiktaalik roseae. Proceedings of the National Academy of Sciences, 13.1.2014, nro 3, s. 893–899. PubMed:24449831 doi:10.1073/pnas.1322559111 ISSN 0027-8424 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Raven sized creature was the missing link between dinosaurs and birds Mail Online. 26.1.2018. Viitattu 12.2.2019.