Tässä artikkelissa tutkimme Väriskaala:n vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Väriskaala on jättänyt merkittävän jäljen tapaamme elää ja olla yhteydessä. Syntymisestään nykypäivään Väriskaala on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena, mikä on herättänyt sekä ihailua että kiistoja. Tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään syvemmin Väriskaala:n roolia elämässämme ja kuinka se on vaikuttanut tapaamme ajatella, toimia ja tuntea.
Väriskaala (engl. gamut) tarkoittaa tietokonegrafiikassa ja valokuvauksessa värialuetta, jonka mukaan värit voidaan toistaa näyttölaitteella. Skaalan laajuudesta riipuen näyttö voi toistaa eri määrän värejä. Monet näytöt voivat toistaa 16,7 miljoonaa väriä, mutta jotkin voivat toistaa enemmän. Väriskaalaa koskevia standardeja ovat muun muassa sRGB, Adobe RGB ja DCI-P3.[1][2] Väriskaalat vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. sRGB on johdettu televisioille tarkoitetusta Rec.709-määrittelystä, Adobe RGB on suunnattu painotuotteisiin, ja elokuvateollisuudesta lähtenyt DCI-P3 on yleistynyt älypuhelimissa ja tietokoneissa. Skaalat kohdistuvat eri värisävyihin, esimerkiksi DCI-P3 laajenee punaisen ja keltaisen sävyihin ja Adobe RGB laajenee vihreän ja syaanin sävyihin.[3][4] Laaja väriskaala (WCG) on usein käytössä samaan aikaan HDR-tekniikan kanssa, mutta ne eivät ole sama asia.[5] ITU Rec BT.2020 -suosituksen mukainen skaala sisältää 150 prosenttia enemmän värejä kuin sRGB.[6]
Pointerin väriskaala on Michael R. Pointerin vuonna 1980 esittämään tutkimukseen perustuva skaala, joka on approksimaatio ihmissilmän näkemästä väriskaalasta.[7]
Tieto väriskaalasta on tarpeen kun käytetään erilaisia näyttölaitteita tai tulostetaan digitaalisesti tehtyjä kuvia.[8] Väriskaalaa voi laajentaa lisäämällä päävärejä tavallisesti käytettyyn kolmeen. Joitakin useamman päävärin näyttölaitteita on julkaistu.[9]