Väriympyrä

Aihe Väriympyrä on erittäin tärkeä nyky-yhteiskunnassa. Se on herättänyt laajaa keskustelua ja siitä on tullut keskustelun keskipiste eri alueilla. Väriympyrä:n vaikutus elämäämme on kiistaton, ja alan asiantuntijat ovat tunnustaneet sen merkityksen. Kautta historian Väriympyrä on ollut tärkeä rooli, sillä se on muokannut tapaamme elää ja olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Väriympyrä:n eri puolia ja sen nykyistä vaikutusta. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa uppoudumme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Väriympyrä:n merkitystä elämässämme.

Portaittainen väriympyrä.
Liukuva väriympyrä, jossa värit vaalenevat keskustaa kohti.

Väriympyrä on puhtaitten värisävyjen muodostama ympyrän tai jonkin muun muotoinen kehä. Väriympyrässä eri sävyt sijaitsevat kirjon (spektrin) mukaisessa järjestyksessä siten, että kirjon ulommaisten sävyjen, punaisen ja sinivioletin, väliin on yleensä sijoitettu myös kirjoon kuulumattomat ns. purppurasävyt. Näiden värisävyjen omassa spektrissä on kaksi maksimihuippua, punainen ja sininen, joiden yhteisvaikutuksesta värisävy näyttää sinipunaiselta. Muun muassa neliväripainatuksen ja tulostimien CMYK-väreistä magentan (M) värisävy on tällainen. Väriympyrän sävyjen jaottelu esitetään joko portaittaisesti tai jopa liukuvana siirtymänä sävystä toiseen. Esimerkiksi Isaac Newtonin, Otto Rungen, Johann Wolfgang von Goethen, Michel-Eugène Chevreul’n, Johannes Ittenin, Wilhelm Oswaldtin, Albert Munsellin, Heinrich Freilingin, CIE:n ja NCS:n värijärjestelmän puhtaiden värisävyjen määrä ja sijainti väriympyrällä on toisistaan poikkeava.

Katso myös

Aiheesta muualla