Västanfjärdin vaakuna
Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea, mikä liittyy Västanfjärdin vaakuna:een, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Västanfjärdin vaakuna on ollut läsnä läpi historian ja vaikuttanut yhteiskunnan ja kulttuurin eri osa-alueisiin. Opimme sen alkuperästä, sen kehityksestä ajan myötä ja sen vaikutuksista ihmisten elämään. Analysoimme Västanfjärdin vaakuna:n ympärillä olevia eri näkökohtia sen vaikutuksista talouteen sen vaikutuksesta tapaamme suhtautua toisiimme. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Västanfjärdin vaakuna:n kiehtovaan maailmaan ja löydämme sen merkityksen nykyisessä kontekstissa.
Västanfjärdin vaakuna oli Västanfjärdin kunnan tunnus. Vaakunan aiheen kaateinen polviorsi muistuttaa muodoltaan kunnan nimen alkukirjainta, ja laivankello viittaa rannikkopurjehduksen merkitykseen tälle saaristolaiskunnalle.
Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä kaateinen polviorsi ja yläpuolella saatteena laivakello; molemmat kultaa.” Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja silloisen Vestanfjärdin kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 29. kesäkuuta 1962. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 18. joulukuuta samana vuonna.
Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009, kun Västanfjärd muodosti yhdessä Kemiön ja Dragsfjärdin kuntien kanssa Kemiönsaaren kunnan.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 172. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:14 Västanfjärd Kansallisarkiston digitaaliarkisto.